Kirjat - nuo kirjokannen loistavat tähdet! Kirjakirjokansi-blogissa kirjoitan siitä, mitä luen ja mitä lukemastani ajattelen. Valitsen kirjat mielenkiintoni mukaan, enkä tee kaupallista yhteistyötä.
07/10/2022
Päivi Alasalmi: Myrkynkylväjä
03/10/2022
Päivi Alasalmi: Kyy povellani
Päivi Alasalmen Kyy povellani on kolmas osa Hallavainen-dekkarisarjasta. Älykäs, kova ja häikäilemätön Karla Kuusivaara pääsee pakenemaan vankilasta, ja kaksoissisar Anu Murtovuo on jälleen vaarassa. Vaara on lähempänä kuin Anu osaa kuvitellakaan. Myös Anun kasvattivanhemmat oppivat tuntemaan Karlan, ja seuraukset vaativat pitkää sairaalahoitoa.
Rikoskonstaapeli Hallavainen ja nuorempi konstaapeli Sirkiä tutkivat tällä kertaa Karlan vankilapaon lisäksi junan alle jääneen naisen tapausta. Onko kyse onnettomuudesta, itsemurhasta vai murhasta? Onko kotoa löytynyt lappunen itsemurhaviesti vai tavallinen pöydälle jätettävä muistutus puolisolle? Mitkä oikein ovat naapuripariskuntien suhdekuviot ja kenen Timi-vauva on? Tarina kulkee vauhdikkaasti, ja tapahtumia riittää. Karlan ja Anun biologinen isäkin löytyy. Samalla seurataan Hallavaisen ja Anun suhteen kehittymistä, toisinaan hyvinkin romanttisesti.
Kun Anu matkustaa Ouluun kasvattivanhempiaan tapaamaan, tuttuja Oulun paikkoja mainitaan ja Oulun murre on kivasti ja aidosti läsnä, kuten Nelivitosen baarimikon komentaessa asiakkaita:
"Alkakaappa kalappimaan kotiin tappelemaan! Tänne tullee ihmiset pitämään hauskaa eikä kattomaan teiän perheriitoja!"
Entinen asuinseutu on mukana Alasalmen teksteissä säännöllisesti. Oulu on käännekohta myös Anun toiminnan kannalta. Tähän asti Anu on ollut kiltti ja naiivi, miellyttämään pyrkivä ja melko lammasmainen. Kun uhka tulee tarpeeksi lähelle, Anusta nousee esille uusi puoli ja hän puolustautuu raivokkaasti. Monivuotinen pesäpallotausta auttaa asiassa, ja onneksi kotona on kaikki tavarat samoilla paikoilla kuin ennenkin; pesäpallomailakin edelleen eteisen kaapissa. Kirjan loppu on onnellinen, mutta koska tarina on kesken ja Karla vapaana, on odotettavissa, ettei onni kovin kauaa kestä.
Aikaisemmin hämmennyin, kun Hallavaisen ikä ei vastannut omaa mielikuvaani. Nyt jouduin pakittamaan myös hänen hiustensa väristä. Sekään ei vastannut mielikuvaani. Nyt jäljellä ovat kuitenkin faktat: 192 cm ja lihaksikas vartalo, eikä pääkään ihan tyhjä ole. Ihan hyvät raamit sankarihahmolle siis.
Linkeistä pääsee lukemaan sarjan aikaisempien osien blogipostaukseni:
Alamaailman kuningatar: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/2022/07/paivi-alasalmi-alamaailman-kuningatar.html
Häkkilinnut: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=H%C3%A4kkilinnut
Kuvan osoite: https://www.storytel.com/fi/fi/books/hallavainen-3-kyy-povellani-1365192 (Luettu 3.10.2022)
28/09/2022
Päivi Alasalmi: Häkkilinnut
23/07/2022
Päivi Alasalmi: Alamaailman kuningatar
Kun puhutaan rikoskirjallisuudesta, puhutaan yleensä dekkareista. Nimitys tulee sanoista detective story. Kaikissa rikoskirjoissa tutkijana ei kuitenkaan ole perinteinen salapoliisi, vaan rikoskirjallisuuden sisäinen lajikirjo on melko laaja.
Poliisiromaani on yksi rikoskirjallisuuden alalajeista. Sen pääosassa on poliisi ja painopiste on poliisityön kuvauksessa. Perinteisestä salapolisiiromaanista poiketen tutkittavia rikoksia voi olla monia eivätkä ne välttämättä liity toisiinsa.
Poliisiromaani kuvaa rikoksen ratkaisemista poliisin näkökulmasta. Se kertoo poliisin arjesta realistisesti, poliisi voi saada hälytyksen vaikkapa sovittamaan lähiössä tapahtuvaa perheriitaa tai katkaisemaan katutappelun.
Yksi tunnetuimmista suomalaisista poliisiromaanien kirjoittajista on Matti Yrjänä Joensuu, jonka kirjojen päähenkilönä on ylikonstaapeli Timo Harjunpää. Joensuun romaaneissa kuvataan kaunistelematta väkivaltaa, mutta sillä ei kuitenkaan turhaan herkutella.
Poliisiromaaneissa tärkeitä ovat henkilöt. Uhrit, rikolliset sekä poliisit itse. Monissa poliisiromaaneissa käsitellään perheen ja uran yhteensovittamisen vaikeutta. Rikollinenkaan ei ole läpeensä paha, vaan rikollisen toiminnan takana piilee usein tavallinen ihminen pelkoineen ja toiveineen. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Poliisiromaani. Luettu 23.7.2022)
Päivi Alasalmen Alamaailman kuningatar vastaa lähinnä poliisiromaanin määritelmää. Tutkittavia rikoksia on monia, poliisin työstä kerrotaan realistisesti, poliisin henkilökohtainen elämä on myös läsnä, ja rikollisen toiminnan takana piilee tavallinen ihminen, joka joskus on hymyillyt koulukuvassa tai viettänyt aikaa lastenkodissa tai tarttuu keikkoihin turvatakseen perheensä elannon.
Alamaailman kuningatar ilmestyi ensin suoraan äänikirjaformaattina 2019. Minä luin kovakantisen, korkkaamattoman version vuodelta 2022.
Päivi Alasalmi on taitava kirjailija, joka hyppää laajassa tuotannossaan hämmästyttävän luontevasti lajityypistä toiseen. Tämän olen huomannut jo lukemieni kirjojen perusteella. Koko tuotantoon tutustuminen on vielä kesken.
Alamaailman kuningattaressa on kaksi toisiaan sivuavaa tarinaa: varsinaisen rikoksen tutkinta ja kahden henkilön kaksoisolentohahmo. Pidän siitä, että rinnakkaisia tarinoita on helppo seurata, koska Alasalmi kirjoittaa selkeästi. Nykyään tuntuu olevan muotia kahden tai useammankin tarinan kuljettaminen rinnakkain niin, että toinen keskeytyy ja jatkuu jonkun ajan kuluttua varoittamatta eri henkilön näkökulmasta. Tarinaa avataan säie kerrallaan. Olen saanut tästä sirpaletyylistä tarpeekseni, ja luen mielelläni juuri tällaista lukijaystävällistä selkeyttä. Selkeys ei tarkoita tylsyyttä. Päivi Alasalmi rakentaa taitavasti hyytäviä juonenkäänteitä, mutta väkivallalla ja rikoksilla ei mässäillä.
Legendaarinen tamperelaispoliisi komisario Koskinen on saanut seuraajan rikoskonstaapeli Hallavaisesta. (Tosin Sorin poliisilaitos ei ole yhdistävä tekijä.) Hallavainen ja hänen työparinsa nuorempi konstaapeli Sirkiä ovat varsin uskottavia henkilöhahmoja. Muut poliisit eivät ainakaan tässä aloitusosassa tulleet vielä henkilöinä esille. Hallavainen suhtautuu työhönsä rauhallisesti ja asiallisesti, jopa niin asiallisesti, että hänen ikänsä oli minulle yllätys. Kuvittelin hänet vanhemmaksi. Sekä Hallavaisen että Sirkiän elämästä paljastetaan asioita, jotka ovat johtaneet heidät poliisinuralle.
Tampereen todellinen ja vaikea huumetilanne on yleisesti tiedossa, joten myös huumemaailmaan liittyvät rikokset ovat hyvinkin uskottavia. Kirjailija esittää kiitokset rikospoliisina työskentelevälle Marja-Leena Huhtalalle poliisin työtä koskevista kommenteista.
Kaksoisolentokuvio on mielenkiintoinen. Oululainen, nuori ja hyväntahtoinen, hieman naiivi, sosionomi Anu muuttaa työn perässä Tampereelle. Hän ei tunne vielä ketään, mutta jo muutaman päivän päästä hänelle aletaan huudella aggressiivisesti ja hän joutuu kokemaan myös fyysistä ahdistelua ja uhkaa. Ilmiselvästi hän siis muistuttaa jotakuta toista. Onko hänen alettava pelkäämään jopa henkensä puolesta?
Tapahtumat johdattavat hänet Espanjaan, ja hänelle täysin outoon bile- ja baarielämään. Baarielämän puuttuminen nuoren naisen elämästä on ollut terveydellinen valinta, ja nyt hän on täysin uusien asioiden edessä, ja kaikin puolin kokonaan uudessa maailmassa. Baareissa leijuva uhka on todellinen. Voiko kehenkään luottaa?
Rahaton ja passiton Anu pääsee suurlähetystön avulla takaisin Suomeen. Juuri kun hän luulee, että selvisi, hän saa hyytävän puhelun. Joku todellakin haluaa Anulta jotain, joka voi viedä hänen henkensä. Lukija on koukutettu. Uutta osaa rikoskonstaapeli Hallavaisen tutkimuksista ja Anun myöhemmistä vaiheista jää odottamaan "kieli pitkällä".
11/10/2022
Päivi Alasalmi: Sirkus Kummajuna. Kuvitus Sofia Mikkola
Ihan uutta tuotantoa edustaa satukirja Sirkus Kummajuna (2022), jonka on taidokkaasti kuvittanut Sofia Mikkola. Takakannen tekstissä satukokoelmaa kuvataan näin:
"Hyppää kyytiin! Sirkus Kummajuna kiidättää sinut keskelle mielikuvituksellista seikkailua satujen mystiseen maailmaan! Matkaseuraksesi saat joukon erityislaatuisia kykyjä, jotka Sirkus Kummajuna on napannut mukaansa. Avaa kirja ja ota selvää, minne juna sinut kuljettaa...
Päivi Alasalmi kutoo hienostuneen omaperäisen kokonaisuuden kolmestatoista tarinasta, jotka hän sovittaa yhteen mielikuvitusta ruokkivaksi satukudelmaksi."
Onpa tämä ihana kirja! Tarinat ovat positiivisia ja kannustavat lempeästi itsensä ja toisten hyväksymiseen. Sirkus Kummajunassa työskentelee erilaisia ihmisiä, jotka voivat poiketa muista ihmisistä, mutta mistään friikkisirkuksen tyylisestä kauhistelusta ei ole kyse:
"He ovat erityisiä ihmisiä, kuten Tekin. He eivät ole aivan samanlaisia kuin ihmiset yleensä, eikä heidän tarvitse ollakaan. Kaikilla on lupa olla juuri sellainen kuin on, ja olla sellaisenaan yhtä arvokas kuin muut."
Kun juna törmää kovassa vauhdissa raideongelmaan, juna putoaa sillalta. Kaikkien erityiskyvyille on käyttöä, ja ihmis- ja eläinuhreilta vältytään.
Sofia Mikkolan kuvat ovat upeita. Ne ovat realistisen satumaisia, ja värien käyttö on vertaansa vailla.
Jokaisen sadun kansilehti on myös silmiä hivelevän kaunis: taustat ovat yksivärisiä, ja jokainen sadun nimi on kultaisen kehyksen ja ornamenttien ympäröimä. Painojälki on todella hyvä.
Sirkus Kummajunan on kustantanut minulle ennestään tuntematon Kvaliti.
"Kvaliti Oy on erityisesti lasten- ja nuortenkirjallisuuteen panostava kirjakustantamo. Julkaisemme noin 40 teosta vuodessa, sillä kirjojen laatu on meille tärkeämpää kuin määrä. (https://www.kvaliti.com . Luettu 10.10.2022)
Toivon, että monet perheet, kirjastot, koulukirjastot ja päiväkodit löytävät tämän kirjan. Se sopii hyvin ääneen luettavaksi, mutta myös itse lukeville lapsille, koska sadut eivät ole kovin pitkiä, ja niiden kieli on selkeää.
Sain Sirkus Kummajunan kirjailijan pyynnöstä kustantajalta. Kiitos @Päivi Alasalmi ja @Kvaliti.
03/09/2022
Päivi Alasalmi: Ystävä sä naisien
Nyt on menossa Päivi Alasalmen tuotantoon tutustumisprojekti, ja se etenee hyvin. Pian olen maalissa, jonka maaliviiva tosin siirtyy aina, kun uutta ilmestyy. Uudesta tuotannosta odotan Hallavainen-sarjan jatko-osia painettuina versioina. Sarjan aloitti Alamaailman kuningatar. Tällä hetkellä jatko-osat ovat luettavissa vain E-kirjana ja kuunneltavissa äänikirjana, mutta ei valitettavasti siinä palvelussa, jota itse käytän. Odotan myös luettavaksi uusinta satukirjaa Sirkus Kummajunaa.
Tällä kertaa oli vuorossa Alasalmen romaani Ystävä sä naisien vuodelta 2002. Kirjan nimi viittaa intertekstuaalisesti virteen 492 Ystävä sä lapsien. Säkeistön toinen säe "katso minuun pienehen" toteutuu myös kirjan aiheessa. Halu tulla nähdyksi ja hyväksytyksi on päähenkilölle elintärkeää, mutta tuhoisaa, jopa hengenvaarallista. Lapsenomainen ja kyseenalaistamaton turvautuminen toisiin ihmisiin on vaarallista. Koska omia rajoja ei ole, päähenkilö on helppo kohde hyväksikäyttäjille ja manipuloijille.
Kirja jakautuu kahteen osaan: Uskollinen ystävä ja Uskonnollinen ystävä. Molemmissa osissa on samoja piirteitä, mutta ensimmäinen osa on vasta lämmittelyä. Toisessa osassa päästään hyväksikäytön ja manipuloinnin ytimeen.
Ensimmäisessä osassa kiltti ja hyväntahtoinen Armi toivoo itselleen sydänystävää, jonka kanssa voi jakaa kaiken ja pitää välillä myös hauskaa. Tällaisen hän luulee löytäneensä Raijasta, kunnes samaan työpaikkaan tuleekin valovoimainen Meija, joka saa kaikki paulohinsa. Kolmen naisen ystävyys ei onnistu, ja ala-astemainen kiusaaminen, ulkopuolelle jättäminen ja hylkääminen pääsevät valloilleen tuhoisin seurauksin. Pintataso on kepeä, mutta syvätasolla on vakavaa asiaa, kuten usein Alasalmen teoksissa.
Toisessa osassa Armi vaihtaa työpaikkaa juuri tuon kiusaamisen vuoksi. Hän esittää palkkatoiveensa niin alhaisena, että varmasti tulee valituksi. Työpaikka on syrjäisessä Kosmisen Rakkauden Kurssikeskuksen keittolassa. Kurssikeskus on ilmoituksensa mukaan "perhekursseihin erikoistunut, laajimmillaan kuudenkymmenen hengen ryhmä." Kepeältä tuntuva tarina muuttuu piinaavaksi jännitykseksi ja syviksi teemoiksi.
Pian Kosmisen Rakkauden Kurssikeskus osoittautuu kiihkomieliseksi uskonnolliseksi yhteisöksi, jota johtaa karismaattinen johtaja, jonka paluuta keskukseen odotetaan malttamattomasti. Millenium lähestyy, maailmanloppu lähestyy. Johtajan paluun myötä lahkon toimintatavat tulevat kunnolla näkyviksi. On yksi johtaja, jota palvotaan ja jonka sana on laki. Vastaväitteitä ei ole, vaikka rankaisutoimet voivat olla julmia ja kohdistua myös viattomiin lapsiin. Yhteisöstä ei lähdetä. Johtajan opetuksia ei kyseenalaisteta. Häntä rakastetaan. Johtaja on manipuloiva psykopaatti-narsisti, jota kukaan ei voi vastustaa, ei Armikaan, vaikka hänellä on aluksi ulkopuolisena tarkkailijana myös varoittava järjen ääni. Johtaja on jumalhahmo, jonka poikalasten nimetkin pönkittävät hänen kuviteltua jumaluuttaan.
Armin ajautuminen lahkon syövereihin on kuvattu mielenkiintoisesti niin, että samanaikaisesti järjen ääni varoittaa ja kehottaa heti lähtemään pois, mutta tunnetason kaipaus hyväksyntään ja rakkauteen on voimakkaampi, ja niin Armista tulee vaarallisen lahkon tahdoton lammas muiden lampaiden joukkoon.
Lahkon toiminta muistuttaa pelottavasti natsi-Saksan ja nykypäivän, lähialueenkin, diktatuureja siinä, että on "paljon ihmisiä, vähän mielipide-eroja, vain yksi johtaja". Korona nosti esille myös kiihkomielistä rokotevastaisuutta, johon kietoutuu salaliittoteorioita. On myös niitä, jotka selittävät luonnonkatastrofeja Ilmestyskirjan ennustuksilla. Kirjassa viitataan myös Guyanan viidakossa eläneeseen uskonnolliseen lahkoon, joka teki kammottavan, ja ilmeisesti hyvin harjoitellun joukkoitsemurhan 1970-luvulla. (Ks. lisätietoa alla olevasta linkistä.) Päivi Alasalmen Ystävä sä naisien on kirjoitettu 2002. Se sisältää edelleen ajankohtaisia teemoja.
Kirjan kannessa oleva taidekuva herätti ihmetystä, koska missään kansitekstissä ei mainittu taulun tekijää, eikä nimeä. Ihmettelin sitä. Jotenkin kuva näytti tutulta, mutta en tiennyt, kenen tekemä se on. Taidetta tuntevien ystävien avulla pääsin jäljille. Kyseessä on 1527 - 1593 eläneen Giuseppe Arcimboldon Vertumnus. Taiteilija kokosi maalauksensa vihanneksista ja esineistä. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Giuseppe_Arcimboldo. Luettu 3.9.2022)
Kuva sopii kirjan kansikuvaksi hyvin, sillä ruoalla on merkittävä rooli tarinassa. Varsinkin lahkon johtajan suhde ruokaan on arvostava, jopa mässäilevä. Lopulta kattilallinen kesäkeittoa on tapahtumien kulun kannalta ratkaisevassa asemassa.
Kirja alkaa lopusta, ja kun olin lukenut sen loppuun, oli luettava alku uudelleen, jotta ympyrä sulkeutuisi.
Kirjassa on runsaasti hienoja kielellisiä tehokeinoja. Lahkon johtajan saarnat ovat pelottavan tehokkaita. Saarnamiehen lasten nimillä on symbolinen tehtävä. Kirjan lopussa tehokeinona käytetään modusten vaihtelua. Konditionaalia käytetään, kun Armi vielä kuulee johtajan ohjailevan äänen päässään, on valmiina tottelemaan ääntä ja kuvittelemaan, mitä hänen elämässään tapahtuisi johtajan äänen ohjailemana. Viimeisillä riveillä konditionaali muuttuu kuitenkin tehokkaasti indikatiiviksi. Armin kannalta moduksen vaihtamisella on olennainen merkitys. Mielestäni se kuvaa palaamista nykyhetkeen, oman äänen ja rajojen löytämistä; maadoittumista ja toipumista.- Lisätietoa Giuseppe Arcimboldosta: https://www.google.com/search?q=giuseppe+arcimboldo+taideteokset (Luettu 3.9.2022)
- Lisätietoa Kansan temppeli -lahkosta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_temppeli (Luettu 3.9.2022)
- Aiheeseen liittyvänä jotakuta voi kiinnostaa myös Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina: Leevi K. Laitisen tarina, josta voi lukea blogipostaukseni: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Ulla+Appelsin
- Lisäksi voi lukea postaukseni Hannu Lauerman kirjasta Usko, toivo ja huijaus: rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/2018/03/hannu-lauerma-usko-toivo-ja-huijaus.html
- Mielenkiintoinen on myös Terho Miettisen ja Raija Pellin Harhaanjohtajat vahvassa uskossa: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/2017/09/terho-miettinen-ja-raija-pelli.html





