Sinikka Nopola: Onko teillä tämmöistä?

Sinikka Nopolan Onko teillä tämmöistä? sisältää lyhyitä, kuivakkaan humoristisia tekstejä arjen ilmiöistä ja noloista(kin) sattumuksista sekä samantyylisiä muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta.

Ansku ja Pera on mainiota parisuhdejätinää, jossa Ansku aina ilmoittaa ottavansa eron, milloin mistäkin syystä ja Pera vastaa aina: "Asia selvä."

Vanhus, joka kyllästyi muistelemaan sai naurahtelemaan ääneen.

Nopolan Onko teillä tämmöistä? on nopeasti luettava hyvän mielen kirja, joka viestittää, ettei itseään kannata ottaa liian vakavasti. Kun jaksaa nauraa itselleen, riittää nauramista pitkäksi aikaa.

Sally Salminen: Meren saari, suomentanut Kyllikki Hämäläinen

Ahvenanmaalaisen Sally Salmisen Katrina (1936) Juha Hurmeen suomentamana on vallan mainio kirja. On hyvä, että Hurme nosti kirjailijan ja kirjan uudelleen lukijoiden tietoisuuteen.

Katrinan luettuani päätin lainata muitakin Salmisen kirjoja: Meren saari (1964), Jäljet maan mullassa (1962) ja Hiekalle rakettu (1941)

Meren saari sijoittuu tanskalaiselle Fanön saarelle. Aluksi ajattelin merenkulkua sivuavien tapahtumien asettuvan taas Ahvenanmaalle, mutta kirjan antamien vinkkien (esim. kansallispuvut ja mantereen paikkakuntien nimet) ja Google-ystävän avulla sain tapahtumapaikaksi Tanskan, tapahtuma-aika lienee 1800-luvun lopulla. Salminen kuvaa realistisesti ja mielenkiintoisesti Fanön saaren ihmisten elämää ja tapoja.

Kirjan aiheena on Jes Söffrensenin paluu kotisaarelleen opettajaksi useiden mantereella vietettyjen vuosien jälkeen. Hän rakastuu palavasti 18-vuotiaaseen Sidsel Karensdatter Schifferiin, joka on häntä huomattavasti nuorempi. Ikäero on niin iso, että Jes voisi olla hänen isänsä. Puolisoiden iso ikäero on kuitenkin normaalia, ja jopa suositeltavaa, joten seurusteleva pari voi tutustua rauhassa toisiinsa.

Tulee ilmi, että he ovat oikeastaan jo vanhoja tuttuja: Jes on tavannut Sidselin tytön ollessa 5-vuotias. Silloin hänen nimensä tosin oli Mette. Tytön äidin nimi Karen tuo Jesille myös muistoja mieleen; muistoja ja epäilyksiä...
Kihlajaisia järjestetään, mutta Jesin silmässä sinisen vieressä oleva ruskea pilkku estää kihlajaiset, koska silmän väri on periytyvä, ja vain yhdellä saarelaisella on samanlaiset silmät.

Aihe on rohkea ja erikoinen, ja se luettakoon Salmisen eduksi. Suhteen kehittymistä on mielenkiintoista seurata kihalutumisyritykseen asti, mutta suhteen kariuduttua väistämättömien faktojen vuoksi, koko teksti jotenkin hajoaa. 18. luvussa hypätään varoittamatta Jesin lapsuuteen ja ihan omituisiin tapahtumiin haaksirikkoisen pelastustoimissa, joita ei voinut yhdistää mihinkään aiemmin tapahtuneeseen. Olivatko ne edes totta vai olivatko ne Jesin harhoja ja unia, koska 11 kuukauden kuluttua Jes on jälleen tolpillaan.

Meren saarella on ansionsa. mutta se ei yllä läheskään Katrinan tasolle. Kerronta on epävarmaa, jotenkin huolimatonta, ja anteeksipyyteleviä lainausmerkkejä käytetään turhan paljon. Ehkä kertojana toimivan miehen sielunmaisemaan ei ollut helppo päästä sisään.Suomennos on varmaankin hyvin uskollinen alkuperäisteokselle, joka ilmestyi nimellä Vid havet.

On hauskaa tutustua myös vanhempaan ja oudoksi käyneeseen kirjallisuuteen. Meren saaren ansiosta Jyskin kuvaston tuotemerkitkin saavat lisäarvoa: Nehän ovat siis tanskalaisia!

Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni - Jännityskertomuksia, suomentanut Pentti Saarikoski

Roald Dahl tunnetaan ainakin lastenkirjoistaan, mm. Kuka pelkää noitia, Jali ja suklaatehdas sekä Matilda. Dahlin aikuisille suunnatuista kirjoista luin nyt Rakkaani, kyyhkyläiseni- Jännityskertomuksia. 

Kirjan takakannessa mainostetaan kokoelman tekstejä jännityskertomuksina ja että kirjailija näyttää niissä pimeämmän puolensa. Tekstit ovat hyvin kirjoitettuja ja yllättäviä, mutta mielestäni eivät niinkään jännityskertomuksia, vaikka niissä tapahtuukin jokunen murha tai ihmiskokeilu. Oivaltavia ne kyllä ovat. Kokoelman tekstit on koottu kahdesta kokoelmasta, ja ne on suomentanut Pentti Saarikoski 1961. Otavan Seven-pokkari on julkaistu 2012, ehkä nuoria lukijoita ajatellen.

Suomennokset ovat kestäneet aikaa hyvin, mutta joistakin sanoista ja rakenteista huomaa, että kieli on kehittynyt, ja lainasanalle on myöhemmin vakiintunut oma vastineensa, jota tuolloin ei ilmeisesti vielä ollut.

Esimerkiksi käytetään sanaa thermoskannu. Milloinkohan h on pudonnut sanasta pois, jos se vuonna 1961 on ollut käypää kieltä?

Pakastimesta käytetään sanaa jäädyttämö.

          "Hän ei ollut oikein hyvinvointinen..."

Jotkut lauserakenteet on myös käännetty kömpelösti sanasta sanaan. Näitä oli hauska bongailla.

"Teitkö sinä kahvia?"

          ".. miten maikki kytketään speakeriin.."

 "Ehkä minä siitä [viskistä] tulisin vähän paremmaksi. (getting better)

Seuraavassa esittelen novellit lyhyin kommentein, lähinnä itselleni ja mahdollisesti muille kiinnostuneille muistin tueksi tai kiinnostuksen herättäjäksi.

Suuri automaattinen kielikone - valloittava satiiri brittiläisen kirjallisuuden tasosta ja ehkä myös erään vaaleanpunaisissa viihtyneen rakkauskirjailijan tuotannosta

Pastorin huvi - Mitä tapahtuikaan aidolle Chippendale-lipastolle? Ihana ja yllättävä tarina!

Vuokraemäntä - vanha tuttu tarina vuokraemännästä ja oudosta koirasta takan ääressä; Mihin vuokralaiset katoavat?

William ja Mary - ihmiskoe, jonka seurauksena nainen rakastuu kuolleen miehensä aivoihin

Maku - Ikävä veto, johon mies asettaa tyttärensä pantiksi, mutta onneksi huijari jää kiinni. Eläköön vanha palvelija!

Kaula - Antoiko mies vaimonsa tukehtua vai katkaisiko hän hänen kaulansa pelastaakseen patsaan?

Rouva Bixby ja everstin takki - Petos ei kannata. Joku voi aina pettää pahemmin.

Edward voittaja - Otsikko voisi pikemminkin olla Edward julma, Edward sadisti tai Edward tylsimys; Heittikö mies Litzin inkarnaation tuleen?

Maailmanmestari  - salametsästäjien fasaanien pyyntiä: hyvä idea, mutta joskus kaikki ei mene ihan putkeen

Lampaalla teurastettu - Aluksi otsikon sijamuoto ihmetyttää. Lopulta se naurattaa.

Tie taivaaseen  - taas tylsä ja kiusaava aviomies, josta onneksi vaimo pääsee nokkelasti eroon

Myrkky - vaarallinen käärme vatsalla, vai oliko sittenkään 

Nahka -  hyväuskoisuutta ja suoranaista riistoa selkänahasta

          Kuningatarhyytelö - miehen ihmiskokeita kuningatarhyytelöllä

Rakkaani, kyyhkyläiseni - korttipelejä ja huijareita; yllättävän laimea kokoelman niminovelliksi

Lukukokemus oli mielenkiintoinen, mutta pokkarin teksti oli kyllä toivottoman pientä, ja sitä oli raskas lukea. Normaalien lukulasien lisäksi tarvitsin otsalampun.