Katrinan luettuani päätin lainata muitakin Salmisen kirjoja: Meren saari (1964), Jäljet maan mullassa (1962) ja Hiekalle rakettu (1941)
Meren saari sijoittuu tanskalaiselle Fanön saarelle. Aluksi ajattelin merenkulkua sivuavien tapahtumien asettuvan taas Ahvenanmaalle, mutta kirjan antamien vinkkien (esim. kansallispuvut ja mantereen paikkakuntien nimet) ja Google-ystävän avulla sain tapahtumapaikaksi Tanskan, tapahtuma-aika lienee 1800-luvun lopulla. Salminen kuvaa realistisesti ja mielenkiintoisesti Fanön saaren ihmisten elämää ja tapoja.
Kirjan aiheena on Jes Söffrensenin paluu kotisaarelleen opettajaksi useiden mantereella vietettyjen vuosien jälkeen. Hän rakastuu palavasti 18-vuotiaaseen Sidsel Karensdatter Schifferiin, joka on häntä huomattavasti nuorempi. Ikäero on niin iso, että Jes voisi olla hänen isänsä. Puolisoiden iso ikäero on kuitenkin normaalia, ja jopa suositeltavaa, joten seurusteleva pari voi tutustua rauhassa toisiinsa.
Tulee ilmi, että he ovat oikeastaan jo vanhoja tuttuja: Jes on tavannut Sidselin tytön ollessa 5-vuotias. Silloin hänen nimensä tosin oli Mette. Tytön äidin nimi Karen tuo Jesille myös muistoja mieleen; muistoja ja epäilyksiä...
Kihlajaisia järjestetään, mutta Jesin silmässä sinisen vieressä oleva ruskea pilkku estää kihlajaiset, koska silmän väri on periytyvä, ja vain yhdellä saarelaisella on samanlaiset silmät.
Aihe on rohkea ja erikoinen, ja se luettakoon Salmisen eduksi. Suhteen kehittymistä on mielenkiintoista seurata kihalutumisyritykseen asti, mutta suhteen kariuduttua väistämättömien faktojen vuoksi, koko teksti jotenkin hajoaa. 18. luvussa hypätään varoittamatta Jesin lapsuuteen ja ihan omituisiin tapahtumiin haaksirikkoisen pelastustoimissa, joita ei voinut yhdistää mihinkään aiemmin tapahtuneeseen. Olivatko ne edes totta vai olivatko ne Jesin harhoja ja unia, koska 11 kuukauden kuluttua Jes on jälleen tolpillaan.
Meren saarella on ansionsa. mutta se ei yllä läheskään Katrinan tasolle. Kerronta on epävarmaa, jotenkin huolimatonta, ja anteeksipyyteleviä lainausmerkkejä käytetään turhan paljon. Ehkä kertojana toimivan miehen sielunmaisemaan ei ollut helppo päästä sisään.Suomennos on varmaankin hyvin uskollinen alkuperäisteokselle, joka ilmestyi nimellä Vid havet.
On hauskaa tutustua myös vanhempaan ja oudoksi käyneeseen kirjallisuuteen. Meren saaren ansiosta Jyskin kuvaston tuotemerkitkin saavat lisäarvoa: Nehän ovat siis tanskalaisia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti