Nyt on menossa Päivi Alasalmen tuotantoon tutustumisprojekti, ja se etenee hyvin. Pian olen maalissa, jonka maaliviiva tosin siirtyy aina, kun uutta ilmestyy. Uudesta tuotannosta odotan Hallavainen-sarjan jatko-osia painettuina versioina. Sarjan aloitti Alamaailman kuningatar. Tällä hetkellä jatko-osat ovat luettavissa vain E-kirjana ja kuunneltavissa äänikirjana, mutta ei valitettavasti siinä palvelussa, jota itse käytän. Odotan myös luettavaksi uusinta satukirjaa Sirkus Kummajunaa.
Tällä kertaa oli vuorossa Alasalmen romaani Ystävä sä naisien vuodelta 2002. Kirjan nimi viittaa intertekstuaalisesti virteen 492 Ystävä sä lapsien. Säkeistön toinen säe "katso minuun pienehen" toteutuu myös kirjan aiheessa. Halu tulla nähdyksi ja hyväksytyksi on päähenkilölle elintärkeää, mutta tuhoisaa, jopa hengenvaarallista. Lapsenomainen ja kyseenalaistamaton turvautuminen toisiin ihmisiin on vaarallista. Koska omia rajoja ei ole, päähenkilö on helppo kohde hyväksikäyttäjille ja manipuloijille.
Kirja jakautuu kahteen osaan: Uskollinen ystävä ja Uskonnollinen ystävä. Molemmissa osissa on samoja piirteitä, mutta ensimmäinen osa on vasta lämmittelyä. Toisessa osassa päästään hyväksikäytön ja manipuloinnin ytimeen.
Ensimmäisessä osassa kiltti ja hyväntahtoinen Armi toivoo itselleen sydänystävää, jonka kanssa voi jakaa kaiken ja pitää välillä myös hauskaa. Tällaisen hän luulee löytäneensä Raijasta, kunnes samaan työpaikkaan tuleekin valovoimainen Meija, joka saa kaikki paulohinsa. Kolmen naisen ystävyys ei onnistu, ja ala-astemainen kiusaaminen, ulkopuolelle jättäminen ja hylkääminen pääsevät valloilleen tuhoisin seurauksin. Pintataso on kepeä, mutta syvätasolla on vakavaa asiaa, kuten usein Alasalmen teoksissa.
Toisessa osassa Armi vaihtaa työpaikkaa juuri tuon kiusaamisen vuoksi. Hän esittää palkkatoiveensa niin alhaisena, että varmasti tulee valituksi. Työpaikka on syrjäisessä Kosmisen Rakkauden Kurssikeskuksen keittolassa. Kurssikeskus on ilmoituksensa mukaan "perhekursseihin erikoistunut, laajimmillaan kuudenkymmenen hengen ryhmä." Kepeältä tuntuva tarina muuttuu piinaavaksi jännitykseksi ja syviksi teemoiksi.
Pian Kosmisen Rakkauden Kurssikeskus osoittautuu kiihkomieliseksi uskonnolliseksi yhteisöksi, jota johtaa karismaattinen johtaja, jonka paluuta keskukseen odotetaan malttamattomasti. Millenium lähestyy, maailmanloppu lähestyy. Johtajan paluun myötä lahkon toimintatavat tulevat kunnolla näkyviksi. On yksi johtaja, jota palvotaan ja jonka sana on laki. Vastaväitteitä ei ole, vaikka rankaisutoimet voivat olla julmia ja kohdistua myös viattomiin lapsiin. Yhteisöstä ei lähdetä. Johtajan opetuksia ei kyseenalaisteta. Häntä rakastetaan. Johtaja on manipuloiva psykopaatti-narsisti, jota kukaan ei voi vastustaa, ei Armikaan, vaikka hänellä on aluksi ulkopuolisena tarkkailijana myös varoittava järjen ääni. Johtaja on jumalhahmo, jonka poikalasten nimetkin pönkittävät hänen kuviteltua jumaluuttaan.
Armin ajautuminen lahkon syövereihin on kuvattu mielenkiintoisesti niin, että samanaikaisesti järjen ääni varoittaa ja kehottaa heti lähtemään pois, mutta tunnetason kaipaus hyväksyntään ja rakkauteen on voimakkaampi, ja niin Armista tulee vaarallisen lahkon tahdoton lammas muiden lampaiden joukkoon.
Lahkon toiminta muistuttaa pelottavasti natsi-Saksan ja nykypäivän, lähialueenkin, diktatuureja siinä, että on "paljon ihmisiä, vähän mielipide-eroja, vain yksi johtaja". Korona nosti esille myös kiihkomielistä rokotevastaisuutta, johon kietoutuu salaliittoteorioita. On myös niitä, jotka selittävät luonnonkatastrofeja Ilmestyskirjan ennustuksilla. Kirjassa viitataan myös Guyanan viidakossa eläneeseen uskonnolliseen lahkoon, joka teki kammottavan, ja ilmeisesti hyvin harjoitellun joukkoitsemurhan 1970-luvulla. (Ks. lisätietoa alla olevasta linkistä.) Päivi Alasalmen Ystävä sä naisien on kirjoitettu 2002. Se sisältää edelleen ajankohtaisia teemoja.
Kirjan kannessa oleva taidekuva herätti ihmetystä, koska missään kansitekstissä ei mainittu taulun tekijää, eikä nimeä. Ihmettelin sitä. Jotenkin kuva näytti tutulta, mutta en tiennyt, kenen tekemä se on. Taidetta tuntevien ystävien avulla pääsin jäljille. Kyseessä on 1527 - 1593 eläneen Giuseppe Arcimboldon Vertumnus. Taiteilija kokosi maalauksensa vihanneksista ja esineistä. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Giuseppe_Arcimboldo. Luettu 3.9.2022)
Kuva sopii kirjan kansikuvaksi hyvin, sillä ruoalla on merkittävä rooli tarinassa. Varsinkin lahkon johtajan suhde ruokaan on arvostava, jopa mässäilevä. Lopulta kattilallinen kesäkeittoa on tapahtumien kulun kannalta ratkaisevassa asemassa.
Kirja alkaa lopusta, ja kun olin lukenut sen loppuun, oli luettava alku uudelleen, jotta ympyrä sulkeutuisi.
Kirjassa on runsaasti hienoja kielellisiä tehokeinoja. Lahkon johtajan saarnat ovat pelottavan tehokkaita. Saarnamiehen lasten nimillä on symbolinen tehtävä. Kirjan lopussa tehokeinona käytetään modusten vaihtelua. Konditionaalia käytetään, kun Armi vielä kuulee johtajan ohjailevan äänen päässään, on valmiina tottelemaan ääntä ja kuvittelemaan, mitä hänen elämässään tapahtuisi johtajan äänen ohjailemana. Viimeisillä riveillä konditionaali muuttuu kuitenkin tehokkaasti indikatiiviksi. Armin kannalta moduksen vaihtamisella on olennainen merkitys. Mielestäni se kuvaa palaamista nykyhetkeen, oman äänen ja rajojen löytämistä; maadoittumista ja toipumista.- Lisätietoa Giuseppe Arcimboldosta: https://www.google.com/search?q=giuseppe+arcimboldo+taideteokset (Luettu 3.9.2022)
- Lisätietoa Kansan temppeli -lahkosta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_temppeli (Luettu 3.9.2022)
- Aiheeseen liittyvänä jotakuta voi kiinnostaa myös Ulla Appelsinin Lapsuus lahkon vankina: Leevi K. Laitisen tarina, josta voi lukea blogipostaukseni: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Ulla+Appelsin
- Lisäksi voi lukea postaukseni Hannu Lauerman kirjasta Usko, toivo ja huijaus: rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/2018/03/hannu-lauerma-usko-toivo-ja-huijaus.html
- Mielenkiintoinen on myös Terho Miettisen ja Raija Pellin Harhaanjohtajat vahvassa uskossa: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/2017/09/terho-miettinen-ja-raija-pelli.html
Erinomaisen tarkkanäköinen esittely/arvio. Olet päässyt Alasalmen pään sisään. Hän on upea prosaisti, herkkä mutta väkevä kuvaaja.
VastaaPoistaKiitos. Sain tästä postauksesta palautetta myös kirjailijalta itseltään. Taisin onnistua.
PoistaOnneksi minulla on tuo kirja hyllyssäni.
VastaaPoistaNiin hyvin sitä esittelet ja analysoit, että heräsi tunne, että se täytyy lukea uudelleen.
Kiitos!
Kiitos paljon. Toivottavasti uusi lukukertakin on hyvä. Sain tästä postauksesta palautetta myös kirjailijalta itseltään, mistä olen tosi iloinen.
VastaaPoista