" Geeli&Galju olivat kolmikymppisiä kukonpoikia, jotka kuvittelivat tietävänsä maailmasta ja naisista kaiken tarpeellisen, tunsivat joka ikisen muotibrändin nimeltä, harrastivat uusinta urheiluvillitystä. leikkauttivat tukkansa kulloisessakin trendisalongissa ja kävivät manikyyrissä viikottain. Taatusti he olisivat hankkineet geelikynnet, jos olisivat kehdanneet. Historiasta he tunsivat sanat Mannerheim ja veteraani, mutta eivät sanojen merkitystä...
...Nämä minua viisitoista vuotta nuoremmat ontot poikaset olivat perineet sekä lainanneet rahaa ja sitten osanneet tehdä sitä lisää ja palkanneet rahalla minun kaltaisiani Dynamit Duoa fiksumpia, luovempia ja sivistyneempiä ihmisiä, joita nöyryyttivät ja pompottivat ynnä varastivat onnistuneista projekteista ja kampanjoista kunnian ja tekijänoikeuden. Epäonnisemmista hankkeista me palkka-aivot tietenkin saimme niskaamme syyllisyyden ja julkiset haukut. Geelin&Galjun kauna kohdistui meihin juuri siitä syystä, että olimme valmistuneet yliopistosta, puhuimme useita kieliä ja osasimme kirjoittaa yhdyssanat oikein."
Tekstinäyte antaa hyvän kuvan Anneli Kannon ensimmäisestä viihderomaanista Ihan pähkinöinä.
Kirjan takakansitekstissä kirjaa kuvaillaan näin: "Suosituista lasten- ja nuortenkirjoistaan ja väkevistä historiallisista romaaneistaan tunnettu Anneli Kanto debytoi viihdekirjailijana. Ja millä tavalla! Tarinan matkassa lukija kokee riemun hetkiä, kutkuttavia oivalluksia ja ihan perinteistä juonen imua."
Kirjan nimi viittaa englanninkieliseen sanontaan, jollaisia nuorekkaassa viestintätoimistossa trendikkäästi viljellään suomeksi suoraan käännettynä. Vaikka Mirjami suhtautuu toimiston kukonpoikiin kriittisesti, hän viihtyy kuitenkin hyvin siinä maailmassa ja hyväpalkkaisessa työssään, ajaa BMW:llä ja pitää huolta määrätietoisesti ulkonäöstään.
Kaikki muuttuu kuitenkin nopeasti, kun Geeli&Galju myyvät firman kiinalaisille. Mirjami ja muutamat muut vanhemmat työntekijät saavat potkut. Mirjami menettää tyylikkäästi sisustetun työsuhdeasuntonsa ja tietenkin myös BMW:n, mutta saa neuvoteltua asunnon irtaimistosta melko hyvät rahat. Kaiken lisäksi pari vuotta nuorempi sisar, Irmeli kuolee Pohjanmaalla, ja Mirjamin on mentävä kotiin hoitamaan hautajaisjärjestelyt, huolehtimaan liikuntakyvyttömästä äidistä ja alaikäisestä orvosta siskontytöstä. Mirjamin elämä mullistuu täydellisesti, ja entinen bisnestyyli vaihtuu Halpa-Hallin vaatetarjontaan.
Anneli Kannon luomat henkilöhahmot ovat uskottavia. Pohjanmaan murre äidin puheessa toimii hyvin paikkakuntaan juurruttajana. Irakilainen turvapaikanhakija Salim on fiksu ja hieno ihminen, joka pääsee näyttämään osaamisensa. Jarkko Mäki on maanläheinen, eronnut, viidenkympin hujakoilla oleva luotettava ja ammatilleen omistautunut eläinlääkäri. Kritiikkiä antaisin teini-ikäisen Usvan henkilöhahmosta. Vaikka murrosikäiset voivatkin olla erittäin fiksuja ja samalla erittäin kahjoja, Usvan persoonassa oli mielestäni vähän liikaa kaikenlaista nuoruusasiaa, ikään kuin listalta poimittuna.
Ihan pähkinöinä -romaanin kieli sen sijaan saa minulta ihan täydet pisteet hauskuudesta ja oivaltavuudesta. Jopa vuohien mää'intä on kielellinen ilotulitus.
Letkeän ja hauskan tason alla Kanto käsittelee vakavampia aiheita, mutta niin, että viihderomaanin vetävyys ei niistä häiriinny. Jäin kuitenkin miettimään Mirjamillekin ilmaantunutta aivoverisuonen pullistumaa. Tuli tunne, että se oli irrallinen ja ehkäpä jopa faktapohjainen kuvaus, joka oli lisätty keskeneräiseen tarinaan. Toki voin olla väärässä, mutta juonenkuljetuksen kannalta se ei ehkä olisi ollut välttämätöntä.
Kirjan vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen loppu on positiivinen, niin kuin lajityypille sopiikin. Anneli Kanto on tarkkakatseinen ja -korvainen kirjailija, joka selviää tyylilajin vaihdoksesta erinomaisesti.
Alla on vielä linkki Tarja Heinosen mielenkiintoiseen kielipakinaan erilaisista sanonnoista, joissa myös pähkinät ovat mukana:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%282006_2009%29/kansainvalinen_ja_uudistumiskykyinen_pahkina_pakinaa_sanonnoista (Luettu 6.2.2022)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti