17/02/2019

Sinikka Nopola: Onko teillä tämmöistä?

Sinikka Nopolan Onko teillä tämmöistä? sisältää lyhyitä, kuivakkaan humoristisia tekstejä arjen ilmiöistä ja noloista(kin) sattumuksista sekä samantyylisiä muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta.

Ansku ja Pera on mainiota parisuhdejätinää, jossa Ansku aina ilmoittaa ottavansa eron, milloin mistäkin syystä ja Pera vastaa aina: "Asia selvä."

Vanhus, joka kyllästyi muistelemaan sai naurahtelemaan ääneen.

Nopolan Onko teillä tämmöistä? on nopeasti luettava hyvän mielen kirja, joka viestittää, ettei itseään kannata ottaa liian vakavasti. Kun jaksaa nauraa itselleen, riittää nauramista pitkäksi aikaa.

16/02/2019

Sally Salminen: Meren saari, suomentanut Kyllikki Hämäläinen

Ahvenanmaalaisen Sally Salmisen Katrina (1936) Juha Hurmeen suomentamana on vallan mainio kirja. On hyvä, että Hurme nosti kirjailijan ja kirjan uudelleen lukijoiden tietoisuuteen.

Katrinan luettuani päätin lainata muitakin Salmisen kirjoja: Meren saari (1964), Jäljet maan mullassa (1962) ja Hiekalle rakettu (1941)

Meren saari sijoittuu tanskalaiselle Fanön saarelle. Aluksi ajattelin merenkulkua sivuavien tapahtumien asettuvan taas Ahvenanmaalle, mutta kirjan antamien vinkkien (esim. kansallispuvut ja mantereen paikkakuntien nimet) ja Google-ystävän avulla sain tapahtumapaikaksi Tanskan, tapahtuma-aika lienee 1800-luvun lopulla. Salminen kuvaa realistisesti ja mielenkiintoisesti Fanön saaren ihmisten elämää ja tapoja.

Kirjan aiheena on Jes Söffrensenin paluu kotisaarelleen opettajaksi useiden mantereella vietettyjen vuosien jälkeen. Hän rakastuu palavasti 18-vuotiaaseen Sidsel Karensdatter Schifferiin, joka on häntä huomattavasti nuorempi. Ikäero on niin iso, että Jes voisi olla hänen isänsä. Puolisoiden iso ikäero on kuitenkin normaalia, ja jopa suositeltavaa, joten seurusteleva pari voi tutustua rauhassa toisiinsa.

Tulee ilmi, että he ovat oikeastaan jo vanhoja tuttuja: Jes on tavannut Sidselin tytön ollessa 5-vuotias. Silloin hänen nimensä tosin oli Mette. Tytön äidin nimi Karen tuo Jesille myös muistoja mieleen; muistoja ja epäilyksiä...
Kihlajaisia järjestetään, mutta Jesin silmässä sinisen vieressä oleva ruskea pilkku estää kihlajaiset, koska silmän väri on periytyvä, ja vain yhdellä saarelaisella on samanlaiset silmät.

Aihe on rohkea ja erikoinen, ja se luettakoon Salmisen eduksi. Suhteen kehittymistä on mielenkiintoista seurata kihalutumisyritykseen asti, mutta suhteen kariuduttua väistämättömien faktojen vuoksi, koko teksti jotenkin hajoaa. 18. luvussa hypätään varoittamatta Jesin lapsuuteen ja ihan omituisiin tapahtumiin haaksirikkoisen pelastustoimissa, joita ei voinut yhdistää mihinkään aiemmin tapahtuneeseen. Olivatko ne edes totta vai olivatko ne Jesin harhoja ja unia, koska 11 kuukauden kuluttua Jes on jälleen tolpillaan.

Meren saarella on ansionsa. mutta se ei yllä läheskään Katrinan tasolle. Kerronta on epävarmaa, jotenkin huolimatonta, ja anteeksipyyteleviä lainausmerkkejä käytetään turhan paljon. Ehkä kertojana toimivan miehen sielunmaisemaan ei ollut helppo päästä sisään.Suomennos on varmaankin hyvin uskollinen alkuperäisteokselle, joka ilmestyi nimellä Vid havet.

On hauskaa tutustua myös vanhempaan ja oudoksi käyneeseen kirjallisuuteen. Meren saaren ansiosta Jyskin kuvaston tuotemerkitkin saavat lisäarvoa: Nehän ovat siis tanskalaisia!

03/02/2019

Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni - Jännityskertomuksia, suomentanut Pentti Saarikoski

Roald Dahl tunnetaan ainakin lastenkirjoistaan, mm. Kuka pelkää noitia, Jali ja suklaatehdas sekä Matilda. Dahlin aikuisille suunnatuista kirjoista luin nyt Rakkaani, kyyhkyläiseni- Jännityskertomuksia. 

Kirjan takakannessa mainostetaan kokoelman tekstejä jännityskertomuksina ja että kirjailija näyttää niissä pimeämmän puolensa. Tekstit ovat hyvin kirjoitettuja ja yllättäviä, mutta mielestäni eivät niinkään jännityskertomuksia, vaikka niissä tapahtuukin jokunen murha tai ihmiskokeilu. Oivaltavia ne kyllä ovat. Kokoelman tekstit on koottu kahdesta kokoelmasta, ja ne on suomentanut Pentti Saarikoski 1961. Otavan Seven-pokkari on julkaistu 2012, ehkä nuoria lukijoita ajatellen.

Suomennokset ovat kestäneet aikaa hyvin, mutta joistakin sanoista ja rakenteista huomaa, että kieli on kehittynyt, ja lainasanalle on myöhemmin vakiintunut oma vastineensa, jota tuolloin ei ilmeisesti vielä ollut.
Esimerkiksi käytetään sanaa thermoskannu. Milloinkohan h on pudonnut sanasta pois, jos se vuonna 1961 on ollut käypää kieltä?
Pakastimesta käytetään sanaa jäädyttämö.
          "Hän ei ollut oikein hyvinvointinen..."

Jotkut lauserakenteet on myös käännetty kömpelösti sanasta sanaan. Näitä oli hauska bongailla.
"Teitkö sinä kahvia?"
          ".. miten maikki kytketään speakeriin.."

 "Ehkä minä siitä [viskistä] tulisin vähän paremmaksi. (getting better)


Seuraavassa esittelen novellit lyhyin kommentein, lähinnä itselleni ja mahdollisesti muille kiinnostuneille muistin tueksi tai kiinnostuksen herättäjäksi.
Suuri automaattinen kielikone - valloittava satiiri brittiläisen kirjallisuuden tasosta ja ehkä myös erään vaaleanpunaisissa viihtyneen rakkauskirjailijan tuotannosta
Pastorin huvi - Mitä tapahtuikaan aidolle Chippendale-lipastolle? Ihana ja yllättävä tarina!
Vuokraemäntä - vanha tuttu tarina vuokraemännästä ja oudosta koirasta takan ääressä; Mihin vuokralaiset katoavat?
William ja Mary - ihmiskoe, jonka seurauksena nainen rakastuu kuolleen miehensä aivoihin
Maku - Ikävä veto, johon mies asettaa tyttärensä pantiksi, mutta onneksi huijari jää kiinni. Eläköön vanha palvelija!
Kaula - Antoiko mies vaimonsa tukehtua vai katkaisiko hän hänen kaulansa pelastaakseen patsaan?
Rouva Bixby ja everstin takki - Petos ei kannata. Joku voi aina pettää pahemmin.
Edward voittaja - Otsikko voisi pikemminkin olla Edward julma, Edward sadisti tai Edward tylsimys; Heittikö mies Litzin inkarnaation tuleen?
Maailmanmestari  - salametsästäjien fasaanien pyyntiä: hyvä idea, mutta joskus kaikki ei mene ihan putkeen
Lampaalla teurastettu - Aluksi otsikon sijamuoto ihmetyttää. Lopulta se naurattaa.
Tie taivaaseen  - taas tylsä ja kiusaava aviomies, josta onneksi vaimo pääsee nokkelasti eroon
Myrkky - vaarallinen käärme vatsalla, vai oliko sittenkään 
Nahka -  hyväuskoisuutta ja suoranaista riistoa selkänahasta
          Kuningatarhyytelö - miehen ihmiskokeita kuningatarhyytelöllä
Rakkaani, kyyhkyläiseni - korttipelejä ja huijareita; yllättävän laimea kokoelman niminovelliksi

Lukukokemus oli mielenkiintoinen, mutta pokkarin teksti oli kyllä toivottoman pientä, ja sitä oli raskas lukea. Normaalien lukulasien lisäksi tarvitsin otsalampun.
         



 

27/01/2019

Sally Salminen: Katrina, suomentanut Juha Hurme

En ollut ennen kuullutkaan ahvenanmaalaisesta Sally Salmisesta. Facebookiin Kirjallisuuden ystävät -ryhmä antoi taas kerran vinkin. Kiitos siitä.

Salmisen esikoiskirja Katrina ilmestyi ruotsiksi 1936. Hän kirjoitti sen olleessaan New Yorkissa kotiapulaisena. Kirja käännettiin heti monille kielille. Suomeksi sen käänsi Aukusti Simojoki. Myöhemmin vasta Sinuhe egyptiläinen ohitti sen käännösten määrässä. Salmiselle ajateltiin myös Nobel-palkintoa,  F.E. Sillanpään ohi. Tämäkin on minulle uutta tietoa.

Sally Salminen kirjoitti 17 kirjaa, joista vain kuusi on suomennettu. Juha Hurme teki 2018 Katrinasta uuden suomennoksen, ja samalla hän teki todellisen kulttuuriteon nostamalla kirjailijan ja kirjan uudelleen esiin.

Kirja on loistava! Saarelaisten elämä on kuvattu vahvasti. Tarina on täysi ja todentuntuinen. Katrina on vahva persoona, mutta myös muut henkilöt ovat kokonaisia ja aitoja. Elämä saarella on köyhää ja haasteellista, mutta positiivinen vire ja selviäminen on koko ajan suuntana. Ilo pienistä asioista, sinnikkyys, vastuu omista teoistaan,  itsensä kunnioittaminen ja aito rakkaus ovat kantavina voimina.

Lukemisen aluksi tuli mieleen Anni Blomqvistin Myrskyluodon Maija, mutta mielikuva katosi nopeasti, ja Katrina lähti ihan omaan suuntaansa. Lukeminen eteni hitaasti, mutta se johtui eläytymisestä ja kirjan makustelemisesta. Kirja ei päästänyt otteestaan. Kun sain luetuksi kirjan loppuun, meni yöunetkin; niin vaikuttava lukukokemus se oli. 

Juha Hurmeen käännöksessä on joitakin yllättäviä nykyaikaisia sanavalintoja ja englanninkielisiä ilmauksia, jotka tuovat tarinaan mielestäni uuden lähestymistavan. Sanavalinnoilla vuoropuhelu saadaan kuulostamaan autenttiselta, korostamaan aikojen ja tapojen muuttumista sekä sukupolvien välisiä eroavuuksia. Juha Hurme ei varmaan kääntänyt tekstiä sanasta sanaan, vaan  myös tulkitsi tunnelmia ja tilanteita. Siksi hänen nimensä on syytä nostaa kirjan toiseksi tekijäksi.
"On aika nostaa Katrina sille kuuluvalle korkealle sijalle suomalaisessa kirjallisuudessa, ja Juha Hurmeen uusi, loistelias käännös totta totisesti sen tekee!" (http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/kev%C3%A4t-2018/katrina.html )

Varasin  kirjastosta heti lisää suomennettuja Sally Salmisen kirjoja. 

Juha Hurme, kiitos Katrinan suomennoksesta. Kiinnostaisiko suomentaminen muidenkin osalta? Jään odottamaan (ja tunnustan junttiuteni ruotsin suhteen).


Lisätietoa: 


https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005812244.html (Huom! Teksti ei näy kokonaan muille kuin HS:n tilaajille)

20/01/2019

Leena Krohn: Pereat mundus - Romaani, eräänlainen

Minulla oli korkea tavoite lukea koko Leena Krohnin tuotanto. Paljon olen lukenutkin, mutta paljon on vielä lukematta, koska Krohnin tuotanto on niin laaja.
(Ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Krohn).

Luovun projektilukemisesta tällä erää. En sano, etten joskus palaisi Krohnin pariin, mutta maailmassa on niin paljon muitakin ihania kirjoja, että projektiajatus alkaa jo hieman puuduttaa.

Pereat mundus - Romaani, eräänlainen on erikoinen kirja, joka "koostuu kolmestakymmenestäkuudesta luvusta tai kertomuksesta, jossa kaikissa esiintyy pää- tai sivuosassa Håkan-niminen henkilö.  Kertomusten Håkanit ovat kuitenkin - useimmiten - eri Håkaneita. He elävät eri aikoina ja eri paikoissa, he ovat eri-ikäisiä, eri tavoin kovaosaisia tai eri tavoin menestyneistä ihmisiä. Kaikki he joutuvat elämässään tuntemattomille rajoille ja sulkeutuvien ovien eteen." (Kirjan kansitekstistä)

Ihan mielenkiintoinen ja omaperäinen toteutustapa! Oli salapoliisimaista pohtia eri Håkaneiden ja muiden ihmisten suhteita ja sitä, onko tämä Håkan nyt sama kuin vasta. Onko sittenkin kyse yhdestä ja samasta Håkanista ja vain elämän eri puolista ja  ilmiöistä?

Kirjan nimi pohditutti. Latinaahan se on, mutta mitä se tarkoittaa? Googlettamalla sain selville, että se viittaa alunperin sanontaan  "Fiat justitia, et pereat mundus", eli tapahtukoon oikeus, vaikka maailma tuhoutuisi.  (Ks. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kirjoitetaan-latinaksi-voittakoon-oikeus )
"Fiat ars, pereat mundus", on yhden Håkan-tarinan nimi, joka on siis mukaelma alkuperäisestä sanonnasta ja vapaasti käännettynä kai tarkoittaa. "Taidetta maailman loppuun asti."  Vai tarkoittaakohan se myös "Taidetta taiteen vuoksi"? - Itse tarina ainakin kritisoi tekemällä tehtyä nykytaidetta.

Håkaneiden tarinoissa maailmanloppu onkin aika keskeisellä sijalla. Kaikille opettajille voi suositella tarinaa Pian on  ulsterin aika, joka kuvaa sopivasti yliampuen koulumaailmaan liittyviä maailmanlopun tunnelmia. Kirja on julkaistu vuonna 1998, mutta luultavasti tunnelmat ovat edelleen suurinpiirtein samat, ainakin suomen kielen, historian, yleissivistyksen ja lukutaidon osalta.

Tein työtä ja jouduin ponnistelemaan: Luin tekstejä, yritin ymmärtää, selvitin kirjan nimeä ja kirjoitin tämän tekstin. Leena Krohn antoi haastetta. Osa lukemistanin Krohnin kirjoista on avautunut helposti, osa vähän vaikeammin.

Tässä linkki lukemiini teoksiin: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Leena+Krohn .

Älä lue tätä kirjaa puuttuu. Luin sen, mutta en oikein päässyt sen teemoihin kiinni.