Granta - uuden kirjallisuuden areena 8: Eläin

Koiranpentu tuli taloon ja sekoitti elämän. Lukeminen jäi, kun keskittyminen oli heikkoa. Grantaan pystyin keskittymään.
Sattui sopivasti, että Granta - uuden kirjallisuuden areena 8:n teemana on eläin.

Kuten aiemminkin olen todennut, Grantojen kannet ovat sympaattisia.

Eläin-teemasta nostan esille seuraavat tekstit:

Tiina Raevaara: Keskusteluja vanhan koiran kanssa

Raevaaran teksti on erittäin sympaattinen, aito ja liikuttava. Kertoja käy keskustelua vanhan koiran kanssa. Kumpikin tiedostaa lähestyvän, lopullisen eron. Tarina on syvä, hellä ja täynnä rakkautta.

Leena Krohn: Taiteiden yössä

Leena Krohnin tuotantoon on jostakin syystä jäänyt tutustumatta, mutta aion kyllä korjata sen. Kiitos Facebookin Kirjallisuuden ystävät -ryhmän, olen saanut vinkkejä sekä Krohnin kirjoista että tuotannosta kertovista kirjoista. Taiteiden yössä -  novellissa normaali ja outo maailma ovat rinnakkain ja kohtaavat puiston penkillä. Mitä yöllinen kulkija oikein kuljettaa talutushihnassa? Mikä kulkija itse on?

Reidar Palmgren: Maailmankuvat kohtaavat jäteastialla 

Palmgrenin teksti on näytelmä, jossa jääkarhulla on painavaa sanottavaa, mutta sitä ei kuunnella.

Colin Mcadam: Kiitos Tim kutittaa Lana 

Aluksi luulee, että McAdamin teksti käsittelee vain simpanssien hämmästyttävää älykkyyttä ihmiskielen oppimisessa ja kommunikoinnissa ihmisen kanssa. Lopulta huomaa, että McAdamin tärkein viesti onkin se, että ihmisen ylemmyys näitä hienoja eläimiä kohtaan ei ole oikeutettua. Se ei ole oikeutettua mitään eläinlajia kohtaan.

Yukiko Motoya: Koirat 

Tarina kertoo yksin vuoristomökillä työskentelevästä ja ihmisiä karttavasta naisesta(?), jonka seurana on vain valkeita koiria. Tarina tuntuu ensin realistiselta, mutta kehittyessään saa outoja, unenomaisia, jopa kauhutarinan piirteitä. Mitä tapahtui lapselle? Mihin väki katosi kaupungista? Olivatko koirat tästä maailmasta? 

Rebecca Giggs: Valaan saattajat 

Rebecca Giggs kuvaa faktatekstissään itkettävän surullisesti Australian rannikolle ajautuvia valaita ja syitä siihen, miksi niin tapahtuu ja mitä valaille tapahtuu kuoleman jälkeen. Ihminen, herää! Et ole maapallon valtias! Eläinkanssakulkijat kärsivät ja tuhoutuvat!

Antti Heikkinen: Satu ketusta ja Jens Forströmistä 

Antti Heikkisen satu kertoo ydinsodasta ja ydinsuojaan linnottautuvasta miehestä sekä ketusta. Satu on hauska, ja nuoretkin lukijat voivat pitää siitä. Heikkisen tyyli on muhevaa. Vaikka aihe on vakava, sitä käsitellään pilke silmäkulmassa. Luonto voittaa aina!