Kävitkö katsomassa Rut Brykin 100-vuotisjuhlanäyttelyn, Taikalaatikon?
"Toukokuussa EMMAssa avautui Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan juhlavuoden näyttely, joka esittelee laajasti Rut Brykin (1916-1999) tuotantoa. Rut Bryk oli sodanjälkeisen Suomen taiteen keskeisimpiä taiteilijoita. Hän oli modernin keramiikkataiteen uudistaja, jonka teoksissa on vahva tunnelma ja intensiivistä herkkyyttä. Varhaisten teosten värikästä tarinallisuutta seurasi monumentaalisten teosten tilallisuus ja yhteys arkkitehtuuriin." (http://emma.museum/nayttelyt/rutbryk)
Näyttely siirtyi seuraavaksi Oulun taidemuseoon, jossa se oli nähtävillä 1.10.2016 - 15.1.2017. Lisätietoa Rut Brykistä saa myös Oulun taidemuseon sivulta(http://www.ouka.fi/oulu/taidemuseo/rut-bryk-taikalaatikko).
Näyttely siirtyi seuraavaksi Oulun taidemuseoon, jossa se oli nähtävillä 1.10.2016 - 15.1.2017. Lisätietoa Rut Brykistä saa myös Oulun taidemuseon sivulta(http://www.ouka.fi/oulu/taidemuseo/rut-bryk-taikalaatikko).
Jos kävit katsomassa näyttelyn, (joka tuskin jätti ketään kylmäksi), uskoisin, että pidät myös Harri Kalhan kirjoittamasta kirjasta Rut Bryk: elämän taide. Kirjassa esitellään ja taustoitetaan kaikki näyttelyssä olleet työt ja myös muita töitä, jotka eivät ole siirrettävissä. Harri Kalha avaa teoksia, mutta myös Rut Brykin etäisenä pidettyä persoonaa. Brykin avioliitto Tapio Wirkkalan kanssa vaikuttaa seesteiseltä. Kirjassa esitellään pariskunnan yhteisiä näyttelyitä, ja mukana on myös perhevalokuvia, joissa näkyy onnellisen oloinen pariskunta tai perhe.
Harri Kalhan kirjan myötä on mukava saada lisätietoa nähdyistä teoksista. Oudosti tuijottavat madonnahahmot saavat selityksensä: taiteilija eli ja suunnitteli töitään pään sisällä, vaikka oli kuvattu äitinä. Äitiys ja taiteilijuus olivat erottamattomia, ja myös lapset pääsivät osaksi taidetta, ja jo varhain osallistumaan myös taiteen tekemiseen. Lapsista Sami Wirkkala jatkoi vanhempiensa luovaa työtä arkkitehtina ja muotoilijana ja tytär Maaria Wirkkala taiteilijana.
Harri Kalhan kirjasta saa mielenkiintoista lisätietoa Brykin tavasta piilottaa pieniä yllätyksiä teoksiinsa, kuten esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtajan työhuoneeseen valmistuneeseen takkakaakelisommitelmaan: Pikkuiseen kaakeliin on painettu siirtokuvaruusu ja kruunupäinen varis, tuolloisen pääjohtajan Klaus Variksen kunniaksi.
Näyttelyn tunnuseläimenä ja kirjan kannessa on leijona, joka on ihmeen kutsuva ja vetoava. Kiitos Harri Kalhan, näen nyt leijonan tuuhean tukan ja parran. Leijonassa onkin Brykin taiteilijapuoliso Tapio Wirkkala.
Harri Kalhan kirjan myötä on mukava saada lisätietoa nähdyistä teoksista. Oudosti tuijottavat madonnahahmot saavat selityksensä: taiteilija eli ja suunnitteli töitään pään sisällä, vaikka oli kuvattu äitinä. Äitiys ja taiteilijuus olivat erottamattomia, ja myös lapset pääsivät osaksi taidetta, ja jo varhain osallistumaan myös taiteen tekemiseen. Lapsista Sami Wirkkala jatkoi vanhempiensa luovaa työtä arkkitehtina ja muotoilijana ja tytär Maaria Wirkkala taiteilijana.
Harri Kalhan kirjasta saa mielenkiintoista lisätietoa Brykin tavasta piilottaa pieniä yllätyksiä teoksiinsa, kuten esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtajan työhuoneeseen valmistuneeseen takkakaakelisommitelmaan: Pikkuiseen kaakeliin on painettu siirtokuvaruusu ja kruunupäinen varis, tuolloisen pääjohtajan Klaus Variksen kunniaksi.
Näyttelyn tunnuseläimenä ja kirjan kannessa on leijona, joka on ihmeen kutsuva ja vetoava. Kiitos Harri Kalhan, näen nyt leijonan tuuhean tukan ja parran. Leijonassa onkin Brykin taiteilijapuoliso Tapio Wirkkala.
Rut Bryk, Leijona, 1957,Tapio Wirkkala Rut Bryk säätiön kokoelma. Kuva Ella Tommila/EMMA (http://www.ouka.fi/oulu/taidemuseo/rut-bryk-taikalaatikko)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti