Leena Parkkisen Sinun jälkeesi Max oli huikean hieno lukuelämys, jonka jälkeen haukoin hetken henkeäni, enkä voinut heti aloittaa toista kirjaa. Postaus kirjasta on luettavissa tämän postauksen lopussa olevasta linkistä.
Parkkisen Säädyllinen ainesosa tuotti aluksi vastaavanlaista ihailua kerrontatekniikallaan. Pitkin matkaa ihastutti myös reseptien avulla tarinan kuljettaminen menneisyydessä ja tarinan nykyhetkessä 1950-luvun Helsingissä. Enpä ole ennen tällaiseen kerrontatapaan törmännyt. Aluksi erehdyin luulemaan, että kyseessä olisi novellikokoelma, ja sisällysluettelon reseptit olisivat novellien nimiä, mutta näin ei ollut. Reseptien alta paljastuu monikerroksinen ja runsas romaani.
Pidän kovasti Jussi Karjalaisen kuvittamasta kannesta, joka välähdyksenomaisesti paljastaa romaanin sisältöä mielenkiintoisella tavalla. Reseptit ja ruoka ovat kirjassa hallitsevassa roolissa, mutta ne ovat vain tarinan pintatasoa. Pinnan alta paljastuu mm. reseptien käyttämistä koodeina vakoilijan kirjeissä ja naisten välistä rakkautta.
Henkilöhahmot on luotu taitavasti. Elisabeth ja Saara nousevat keskeisiksi henkilöiksi, mutta pidän myös sisäoppilaitoksen Madame Bernadettesta ja kustantamon emäntä Murrosta sekä reklaamiosaston Ulla-Tertusta. Kaikki he ovat kokonaisia persoonia.
Ajankuvaa luodaan myös taitavasti mm. pukeutumisen kuvauksilla. Historialliset viittaukset ovat mielenkiintoisia.
Tällä kertaa romaanin monikerroksisuus on plussaa, mutta runsaus hieman miinusta, koska tarina mielestäni kompastuu omaan runsauteensa. On sota-aikaa, on sisäoppilaitosta, on kustantamon historiaa, on vakoilua, on peiteavioliittoa, on naisten välistä rakkautta, on omaksi itsekseen tulemista, on elämän haltuunottoa... Joko hoksottimeni eivät pelanneet tai luin huolimattomasti, mutta se, kenelle vakoiltiin ja miksi jäi epäselväksi. Koko vakoilukuvio mielestäni hieman lässähti.
Loppuratkaisusta olen samaa mieltä kuin Airi Vilhunen Kirsin Book Clubin postauksessaan: https://kirsinbookclub.com/kirjat/leena-parkkinen-saadyllinen-ainesosa-viiriaisenmunia-ja-kyyhkysia/ (Luettu 26.12.2022)
Leena Parkkisen Säädyllinen ainesosa sisältää kivoja ideoita, hyvää kerrontaa ja paljon hyviä ainesosia, mutta jotain menulle tapahtui. Äärimmäisen vaikuttavaa illallista se ei minulle tarjonnut. Aion kuitenkin vielä tutustua Parkkisen romaaneihin Galtbystä länteen ja Neiti Steinin keittäjätär, jota jo odotankin kirjastosta.
Tästä linkistä avautuu postaukseni Leena Parkkisen huikeaan Sinun jälkeesi, Max -romaaniin:
https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Sinun+j%C3%A4lkeesi%2C+Max
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti