Virpi Hämeen-Anttila: Paino - Miten pääsin sinuiksi kehoni kanssa

Virpi Hämeen-Anttilan Paino ei ole jännittävä,

eikä mukaansatempaava, mutta monia muita tunteita se 

kyllä herättää ja on aitoudessaan koskettava.  Kirja käsittelee painoa, joka on monelle, varsinkin naiselle, jatkuvan taistelun ja kriisin asia. Kirja käsittelee lihavuutta ja lihavan ihmisen tunnemaailmaa sekä ulkopuolelta häneen kohdistuvia paineita ja vihamielisiä asenteita. Myös terveyshenkilökunnan suoranainen  terveysterrorismi tulee hyvin esille. Syyttävä sormi osoittaa ylipainoista aina, vaikka asiakkaalla olisi korva kipeä.

Paino on "omakohtainen, avoin kuvaus elämän mittaisesta kamppailusta painon kanssa. Lämpimän humoristisesti kuvitettu kirja rohkaisee oman kehon ymmärtämiseen ja hyväksymiseen" (Takakansiteksti). 

Kirja ei ole laihdutusopas eikä sankaritarina.

Aiheen käsittelytapa on monipuolista; samalla yleistä ja yksityistä. Hämeen-Anttila tuo omakohtaisesti esille ne monet tunteet, jotka vaikuttavat syömiseen, lihomiseen ja laihduttamiseen: häpeä, ahdistus, turvattomuus, masennus, itsetunto, minäkuva ja eri tunteiden kierre. Hämeen-Anttilan oma piirroskuvitus on mainio. Piirroshahmot kuvaavat lihavan tunnemaailmaa ja ajatuksia, jotka liittyvät syömiseen ja minäkuvaan.

Hämeen-Anttila korostaa, että lihava ihminen on muutakin kuin vain yleisen asenteen mukaisesti laiska tai saamaton epäonnistuja, jolla ei ole itsekuria. Voi olla, että hänen itsekurissaan ei ole mitään vikaa, mutta voi olla, että liiallinen ja vääränlainen laihduttaminen, ja varsinkin liian nuorena aloitettu laihduttaminen onkin lihottanut hänet. 

Paino on viisas ja syvä kirja, joka käsittelee myös monia syömishäiriöitä, joista Virpi Hämeen-Anttilalla on omia kokemuksia. Arvostan Hämeen-Anttilan  rehellisyyttä ja sitä, miten avoimesti hän tuo esille haavansa ja kipukohtansa. Hänen tärkeä viestinsä on kuitenkin, että normaalin syömisen ja kehossaan elämisen tasapaino on mahdollista löytää. Ruuasta, syömisestä, itsestään ja elämästä on mahdollista nauttia ilman huonoa omaatuntoa.

Kirja sopii mielestäni kaikille meille, joilla paino on enemmän tai vähemmän mielessä ja joilla syömiseen liittyy esimerkiksi rankaisevuutta ja syyllistymistä. Painonvartjoiden ajatusmaailma ja laihdutusohjeet ovat minullekin tuttuja, ja vaikka niissä oli paljon hyvääkin, väärät ajatusmallit jylläävät päässäni edelleen 32 vuoden jälkeen. Kirjan lukemisesta hyötyisivät varmaan myös lääkärit, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja terapeutit. Mielestäni se on tärkeä ja hoitava kirja, joka lisää itseymmärrystä.

Kirjan taustatietomateriaalista poimin myös Leena Putkosen kirjan Superhyvää keholle: tee rauha ruoan kanssa, johon voin ehkä tutustua. Lisäksi kirjalistassa on vinkkikirjoja niille, joita kiinnostaa esim, lihavuus yhteiskunnallisessa kontekstissa, intuitiivinen syöminen ja kehopositiivisuus, vegaanisuus, syömishäiriöt ja kehonkuva.