Prinsessa Märtha Louise ja Elisabeth Nordeng: Herkäksi syntynyt, suomentanut Ebba Erolin

Olen tunnistanut vasta parin vuoden ajan itsessäni olevan ominaisuuden, jolla on ollut voimakas vaikutus elämääni. Koska en ole aiemmin ollut tietoinen erityisherkkyydestäni, olen kantanut vuosikymmenten ajan huonommuuden ja kelvottomuuden taakkaa työ- ja kotielämässä.  Olen ollut vuosikymmeniä jatkuvasti ylivirittynyt, rasittunut helposti ja kokenut uupumista; jopa masennukseen asti. Erityisherkkyyden tunnistaminen on ollut helpottavaa. 

Erityisherkkyydellä tarkoitetaan synnynnäistä, hermostollista ominaisuutta. Erityisherkkä ihminen reagoi tavallista herkemmin ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin, sillä hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa laajemmin ja syvällisemmin.  Eityisherkkyys ei ole sairaus tai diagnoosi. Erityisherkkien ihmisten kokemukset omasta herkkyydestään vaihtelevat. Herkkyydestä voi olla sekä hyötyä että haittaa. Erityisen herkät ihmiset ovat usein luovia, intuitiivisia, pohdiskelevia ja tunnollisia. Toisaalta he kuormittuvat muita helpommin esimerkiksi kiireestä, melusta ja negatiivisesta ilmapiiristä.

Käsitteen "erityisherkkä" (highly sensitive person, HSP) on kehittänyt psykologian tohtori, psykoterapeutti Elaine Aron, joka on tutkinut erityisherkkyyttä 1990-luvulta alkaen. Ilmiötä voidaan kuvata myös termillä tunne- ja aistiherkkyys. 

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Erityisherkkyys)

Kirjassa Herkäksi syntynyt Prinsessa Märtha Louise ja Elisabeth Nordeng kuvaavat heitä yhdistävää erityisherkkyyttä ja sitä, miten he ovat oppineet kuuntelemaan ja hoitamaan herkkyyttään.  Heidän lapsuuden kokemuksensa osoittavat erityisherkkyyden olevan juurikin synnynnäinen ominaisuus. Varsinkin prinsessa Märtha Louisen kuvaus lapsuuden univaikeuksista huoneen vaihtamisen jälkeen kuvastaa suorastaan yliluonnollista herkkyyttä. Hän on kipuillut voimakkaasti julkisen prinsessaroolin ja erityisherkän persoonallisen ominaisuuden ristipaineessa. 

Kirjassa on paljon asiaa, jonka faktat on tarkistettavissa.  Herkäksi syntynyt -kirjan suurimpana ansiona on kuitenkin kahden naisen henkilökohtainen kokemus erityisherkkyydestä. Henkilökohtaisuudella on valitettavasti myös kääntöpuolensa. Paikotellen teksti tuntuu hieman naiivilta ja höttöiseltä, etenkin Nordengin osuuksissa.

Herkäksi syntynyt -kirjan suurin anti minulle oli se, että kirjoittajat korostavat, että erityisherkän on itse otettava vastuu itsestään ja toimittava sen mukaisesti töissä ja kotona. On rajattava ärsyketulvaa, on otettava itselleen taukoja esim. työpaikan liioista ärsykkeistä. "Muista, että on sinun tehtäväsi ottaa vastuu omasta työtilanteestasi, ei kenenkään muun."

Kirjassa on muutamia erityisherkälle sopivia harjoituksia Minulle sopivilta tuntuivat mm. "latausaika" ja "erottelu". Latausaika tarkoittaa omaa, virikkeetöntä aikaa hiljaisuudessa vaikka työpäivän aikana tai nukkumaan mennessä. Erottelussa käydään läpi ja luovutetaan pois muiden ajatukset, tunteet ja energiat ja palautetaan itselle se, mikä on omaa. " En ole kaikkia niitä tunteita, joita otan itseeni."  Näin työpäivän asiat saadaan pois mielestä, eikä niitä kanneta kotiin mietittäväksi. Näitä aion harjoitella.

Harjoitusten lisäksi löysin kirjasta mielenkiintoisia ajatuksia:

• "Erityisherkillä naisilla on kaikki aistit auki vuorokauden ympäri, jotaa he voisivat tietää, kuinka parhaiten olla mahdollisimman monelle mieliksi.

• "Se että näyttää muille, missä omat rajat kulkevat, on vähintään yhtä tärkeää kuin omien rajojensa tunteminen."

• "Se, että on erityisherkkä, ei ole heikkous, ei mikään vika.

• "Viihdyn erinomaisesti omassa seurassani, mutta voin tuntea itseni yksinäiseksi suurissa juhlissa. Tunnen, etten sovi mukaan ja etten selviä small talkista."

Kun itse ottaa vastuun omasta herkkyydestään ja varjelee sitä, negatiiviseksi helposti määriteltävästä ominaisuudesta voi tulla vahvuus. Herkäksi syntynyt  -kirjan kansikuvassa on kaksi samantyyppistä, hyvinvoivan näköistä naista, jotka ovat ottaneet vastuun erityisherkkyydestään ja löytäneet siitä vahvuutensa. Erityisherkät ovat tottuneet kuulemaan itseensä liitettyjä negatiivisia kommentteja ylireagoinnista, ylitulkinnasta, herkkähipiäisyydestä, erilaisuudesta ja turhasta syvällisyydestä. Prinsessa Märtha Louisen ja Elisabeth Nordengin mukaan erityisherkkyyteen voidaan kuitenkin liittää paljon positiivisia sanoja, kuten: eläytymiskyky, avoimuus, empatia, antennit, huomaavaisuus, mielikuvitus, havaintokyky, intuitio, rehellisyys, luovuus, hienotunteisuus, valppaus, musikaalisuus, ymmärtäväisyys ja läsnäolo.

Erityisherkkyyden tarkastelu tuli minulle ajankohtaiseksi työuupumuksen vuoksi.  Toki siihen oli muitakin syitä, mutta uskon, että taustalla on koko työurani ajan ollut juurikin erityisherkkyys ja siitä johtuva jatkuva kuormittuminen. 

Liisa Uusitalo-Arolan Uuvuksissa - kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin käsittelee uupumista. Postaukseni kirjasta on luettavissa täältä: https://kirjakirjokansi.blogspot.com/2019/05/liisa-uusitalo-arola-uuvuksissa-kirja.html

Herkkyyden, kiltteyden, rajattomuuden ja uupumisen käsittely on nyt työn alla. Lisää saman aihepiirin kirjoja odottelee lukupinossa.

"Herkkyydessä on valtavan paljon hyvää. Herkät ihmiset osaavat ottaa toisten tunteet ja tarpeet huomioon, luoda kauniita ja harmonisia tiloja ja koskettavaa taidetta, nähdä kokonaisuuksia ja samalla huomata sellaisiakin yksityiskohtia, jotka muilta menevät ohi. Näin he osaavat ennakoida mahdolliset ongelmat. Luovuutensa avulla he usein keksivät uudenlaisia ratkaisuja pulmiin. Herkät tyypillisesti myös toimivat työyhteisössä hyvän yhteishengen ylläpitäjinä. Herkät ihmiset ovat empaattisia, luovia, intuitiivisia, tarkkoja ja luotettavia" 

( https://minaolenlehti.fi/erityisherkkyys/ )

Tässä vielä erityisherkkyyttä käsitteleviä linkkejä niille, joita asia kiinnostaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erityisherkkyys

https://www.erityisherkat.fi/erityisherkkyys/

https://www.ttl.fi/tyopiste/erityisherkkyys-ei-ole-heikkoutta

https://minaolenlehti.fi/erityisherkkyys/