27/10/2018

Tommi Kinnunen: Pintti

Tommi Kinnusen kolmas kirja, Pintti, on ehyt ja hyvin kirjoitettu tarina kolmesta sisaruksesta, Tyynelän Jussista, Railista ja Helmistä, joiden elämään kuuluu olennaisesti lasitehdas.

Kirja on nimetty kolmenpäivänromaaniksi, ja päivämäärät ovat 23.6.1949, 31.1.1950 ja 13.9.1951. Päivämäärät ovat viitteellisiä, mutta ehkä ne viitoittavat tapahtuma-ajaksi noin kolme vuotta henkilöiden elämästä. Kukin päivämäärä avaa tarinaa eri sisaruksen näkökulmasta. Ajallisesti liikutaan sisällissodasta toisen maailmansodan päättymiseen ja jälleenrakennuksen aikaan. Sotiin vain viitataan: Sisarusten äiti on ollut sisällissodan aikana  vankileirillä, ja puutuvien miehien tilalle uskalletaan lasinpuhallusta opettaa myös naisille.

 Sisarukset ovat erilaisia. Raili on ronskiotteinen pärjääjä, joka haluaa elää tässä ja nyt vapaana ilman taakkoja.  Hänen elämässään on ollut myös sellaista murhetta, josta sisarukset eivät tiedä, ja hänen Helsingin-ajoistaan puhutaan juoruillen. Isokokoisena ja voimakkaana hän kuitenkin näyttää, ettei alistu juorujen kohteeksi ja kiusattavaksi.

 Helmi on herkkä haaveilija ja ranskalaisen lasinpuhaltajan leski, pienen tyttären äiti, jonka suru on riipaisevaa. Jussi on hidas, omassa maailmassaan viihtyvä epileptikko, josta sisaret pitävät huolta. Jussin kohtauksella ja lasinpuhaltajan kuolemalla on traaginen yhteys. Asiat vain tapahtuvat. Elämä on, mitä on.

 Lapsuudenkotia on hallinnut isä, ilmeisestikin sodan vaurioittama viinaan ja väkivaltaan turvautuva arvaamaton mies. Kodin tilanteesta ei puhuta suoraan, mutta vihjeitä annetaan ja jätetään lukijan pääteltäväksi. Jotain on tapahtunut. Julmuutta ainakin, mutta ehkä myös jotain sopimatonta. Naapurit ihmettelevät, miksi Tyynelän kakarat taas mellastavat tiellä iltamyöhäisellä.
"Parempi hänen [Railin] oli olla iltaisin siellä kuin kotona."
"Miksi liiterissä on haka molemmin puolin ovea?"
Tarina kulkee ja kantaa. Mitään ei selitellä, eikä alleviivata. Tämä on hienoa! Kirjan loppu on elokuvamainen ja uskomattoman vaikuttava: Valkeiden hahmojen kulkue tulee hakemaan mukaansa yhden henkilöistä, kun aika on.

Tommi Kinnunen on kirjoittanut kolme hienoa kirjaa peräjälkeen ja on noussut Suomen parhaimpien kirjailijoiden joukkoon. Joni Skiftesvikin ja Antti Tuurin tapaan kirjojen henkilöt kuvataan lämpimän inhimillisesti, eikä kirjailija millään tavalla asetu heidän yläpuolelleen. Ote on realistinen ja ymmärtävä.  Mukana on myös huumoria.  Railin notkeusharjoitus saunassa on vertaansa vailla, ja sille mukavaa vastapainoa on Elman kaiken nähnyt realismi.

Taidan  lukea kirjan heti uudelleen. Tommi Kinnusen Pintti ei ole pinttiä, vaan  kaunista ja parasta hiottua kristallia; kuin vanhan armon syntymäpäivälahja.
----- -----

Postaukseni Neljäntienristeyksestä ja Lopotista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search/label/Tommi%20Kinnunen 

Olisi mielenkiintoista saada selville kirjan taustoja, eli mihin tosiasioihin kirja perustuu. Lasitehtaasta mieleeni tuli Nuutajärven lasitehdas, jonka lasihytin palo ainakin sijoittuu Pintin aikaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuutaj%C3%A4rven_lasitehdas

Minua alkoi kiinnostaa suomalaisen lasiteollisuuden historia. Alkuun lisätietoa löytyy vaikkapa näistä linkeistä:  



Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)