"Halusin kirjoittaa dekkarin Maria Langin tai Agatha Christien hengessä. Ei kovaksikeitetteyä, ei yhteiskunnallista, ei realistista, ei poliiseja, ei rikoslaboratorioita. Näiden sijaan nokkela juoni, mielenkiintoisia henkilöitä ja paljon johtolankoja."
Mielenkiintoisia henkilöitä tarinassa riittää. Näkijä itse on uudenlainen henkilöhahmo androgyynisyytensä ja erikoisen ammattinsa puolesta. Osittain Saalistetuissa pelataan kaksoispersoonien avulla. Heidän välillään voi olla yllättäviä yhteyksiä. Persoonat on rakennettu enimmäkseen onnistuneesti, mutta mielestäni tamperelaisen taksikuskin henkilöhahmo on löysähkö. Venäläinen kokki Sergei on suorastaan surkuhupaisa. Onko hänet kirjoitettu tahallaan loppukevennyshahmoksi?
Teinitytöt Suvi ja Aava sekä Suvin äiti Raisa ovat ehkä tarinan aidoimmat hahmot. Kanto kuvaa uskottavasti nuorten tyttöjen haavemaailmaa, seikkailunhalua ja romantiikan kaipuuta, jotka valitettavasti johtavat vaaratilanteisiin myös todellisessa maailmassa.
Saalistetut etenee kahdessa tasossa. Perustarina tapahtuu Lapisssa ja laskettelukeskuksessa. Välillä tehdään hyppäys toiseen tarinaan, jossa kaksikko Zaida ja Fedi hörhöilevät huumemaailmassa. Vaikuttaa siltä, että he eivät liity perustarinaan mitenkään. Myöhemmin huomataan, että Zaidalla ja Fedllä onkin siinä valtavan suuri merkitys.
Kannon Näkijä-sarjasta odottelee vielä lukemista viimeinen osa, Kaivatut. Trilogian kahden ensimmäisen osan perusteella sanoisin, että sarja on leppoisaa luettavaa, taitavasti kirjoitettua rikosgenreä, ja ainakin ensimmäiset osat voi lukea missä järjestyksessä tahansa.
Saalistetuissa annan miinusta mustuneesta jalkaterästä. En mitenkään tajunnut, miten se saattoi ilmestyä menneisyydestä nykyhetkeen ja erään henkilön ovelle. Voi tietenkin olla, että vain minä en tajunnut annettuja vihjeitä.
Luin kirjan E-kirjana BookBeat-palvelusta, josta myös kuva on kopioitu.
Alla olevasta linkistä pääsee lukemaan blogipostaukseni Haihtuneet-kirjasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti