Ragnar Jónasson: Tuhkayö. Englanninkielisestä laitoksesta suomentanut Antti Saarilahti.

                                                                        

Ragnar Jónassonin Tuhkayö on toinen osa Ari Thor -sarjasta. Sen on suomentanut englanninkielisestä laitoksesta Antti Saarilahti 2023. En tiedä, olenko ollenkaan oikeassa, vai kuvittelenko vain, mutta "mutu-tuntumalla" suomen kieli on Tuhkayössä jotenkin jämäkämpää kuin ensimmäisessä osassa. Voikohan suomentamisella englannin kielestä olla vaikutusta asiaan? Jokuhan on jo miettinyt ilmaisuja, ennen kuin suomentaja ryhtyy töihin. Suomentajalla on siis mahdollisesti käytössään kaksi versiota (islanninkielinen ja englanninkielinen), joten sanavalintoja voi ehkä verrata ja valita parhaan. Suomennettaessa suoraan alkukielestä suomentaja on ehkä enemmän omillaan. Tämäkin on siis pelkkää mutu-tuntumaa.

Tuhkayössä kirjailija käyttää taas luontovertausta kuvaamaan kirjan tunnelmia. Sarjan ensimmäisessä osassa, Lumisokeassa, uhkaa loi lumi, tällä kertaa tulivuoren purkauksen aiheuttama tuhkasumu ja pimeys. Tässä luontoviitaus toimii mielestäni hyvin. Joka paikkaan tunkeutuva tuhkamassa pimentää näkymät ja estää näkemästä tapahtumia selkeästi. Menneisyydessä tapahtuneet asiat ovat hautautumassa tuhkaan, mutta tulevat esille viime hetkillä.

Juonenkuljetuksessa on kaksi aikatasoa: tarkemmin määrittelemätön menneisyys ja nykyhetki, jossa pienessä syrjäkylässä löydetään miehen pahasti runneltu ruumis. Sekä poliisit että media alkavat tutkia tapausta. Asia on vakava, mutta pienen poliisilaitoksen koko miehistö ei valitettavasti ole parhaimmillaan henkilökohtaisten asioidensa vuoksi. Ajatukset ovat muualla sekä To'masilla, Arilla että varsinkin Hlynurilla, joka on kertakaikkisesti menettämässä otteensa työntekoon ja vaikutta uupuneelta. Esimies on huolissaan hänestä, mutta kiireiden vuoksi kehityskeskustelun käyminen lykkääntyy.

Aluksi hämmennyin henkilöiden määrästä ja näkökulmien äkkinäisestä vaihtumisesta, mutta lukiessani aloin tehdä ihmissuhdekaaviota, joka selkeytti asioita. Silti jäi tunne, että ihmisiä ja  keskeneräisiä juonisäikeitä jäi irralleen turhan paljon. Ehkä niihin tulee lisätietoa seuraavissa osissa. Selvisihän tässä jo kuitenkin Arin rakkausasioita, jotka ensimmäisessä osassa jäivät pähkäilyvaiheeseen.  Rikostutkinnan keskellä hän saa esittää jopa romanttista sankaria, mistä tosin seuraa sairaalareissu.

Tuhkayössä viitataan monenlaisiin rikoksiin ja ikäviin asioihin tutkittavana olevan kuolemantapauksen lisäksi. On väkivaltaa, alistamista, raiskauksia, itsemurhia, ihmiskaupaa ja sen tuomaa elinikäistä orjuutta, mutta onneksi rikoksilla ei mässäillä. Ne ovat taustalla, mutta vaikuttavat nykyhetken asioihin.

Vaikka poliisimiehet ovat hieman tylsässä terässä, onneksi on voimanaisia, jotka saavat asioihin selkeyttä ja ratkaisuja. 

Pidin Tuhkayöstä  hieman enemmän kuin Lumisokeasta. Mielenkiinto on herännyt,  ja suhtaudun positiivisin odotuksin sarjan muihin osiin. Postaukseni Lumisokeasta on luettavissa alla olevasta linkistä:

https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Ragnar+Jonasson