Alexander McCall Smith: Kuinka elefantti kasvatetaan. Suomentanut Outi Järvinen

Kirjan takaliepeen mukaan "Alexander McCall Smith (s. 1948) on lukijoiden rakastama ja palkittu kirjailija, jonka kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle. Hänen hyvänmielen dekkarisarjansa Mma Ramotswe tutkii on valloittanut myös suomalaisyleisön." Kuinka elefantti kasvatetaan on sarjan 21. osa. Sen on suomentanut Outi Järvinen. Aiemmin olen lukenut sarjan neljä ensimmäistä osaa.

Somistin kirjaa esittelevää kuvaa rekvisiitalla. Puinen lintu taustalla on viitteellinen eläinhahmo, kuten koko Mma Ramotswe tutkii -sarja on melko viitteellinen dekkarisarja. Trillerimäisiä juonenkäänteitä ja henkeäsalpaavaa jännitystä ei ole. Naisten etsivätoimisto nro 1:n toiminta rikosten selvittelyssä on lähinnä juoruilua ja teen juontia. Kissus ja vieressä oleva kultaköynnös symboloivat rönsyilyä, jota sarjan kirjat ovat pullollaan. Asiassa ei pysytä, sivujuoniin eksytään, ja kaikkia asioita pohditaan laajasti ja perusteellisesti. Seuraava keskusteluesimerkki kuvaa tätä hyvin:

"Hän on se sama poika, joka oli kuskina siinä bussifirmassa, jota pyörittää se yksi rouva, jolla on perinteinen ruumiinrakenne, se jolla aina ennen oli kolme taksia tolpalla President Hotelin takana..."

"Ahaa", sanoi Mma Ramotswe. "Sillä naisella tosiaan oli hyvin perinteinen ruumiinrakenne - nykyään ei enää aivan niin perinteinen."

"Sanottiin, että hänessä olisi kahden rouvan tarpeiksi", lisäsi J.L.B. Matekoni. "Sanottiin, että hänestä saisi kaksi rouvaa, jos tahtoisi." 

Fanwell ohjasi keskustelun takaisin raiteelleen. "Se Charlien ystävä - juuri se sama - hän oli kuskina sen rouvan bussifirmassa, kunnes törmäsi puhelinmastoon. Hän sai lähteä ja otti uuden työn jostain firmasta, joka toi rahtia Maunista."

Mma Ramotswe halusi päästä jo asian ytimeen. "Niin mitä siitä ystävästä?"

Fanwell jatkoi tarinaa. "No, hän ajaa kerran viikossa tänne Gaboroneen kuorma-autolla, joka on siis juuri sen miehen auto, jonka firma rahtaa tänne Maunista kaikenlaista tavaraa...  "

Lukemiseen voi turhautua, jos yrittää lukea kirjasarjaa nimenomaan dekkarina. Sitä täytyy lukea koko ajan rivien välistä. Kun sen oivaltaa, herahtaa hersyvään nauruun ja ihmetykseen: Miten joku voi kirjoittaa kokonaisen kirjan tai paremminkin kirjasarjan vähän niin kuin asian vierestä? Yli sata sivua piti nytkin lukea, ennen kuin kirjan nimessä oleva elefantti mainittiin ensimmäisen kerran. Varsinainen asia on näiden polveilevien keskustelujen ja epäolennaisilta tuntuvien vatvomisten sisällä. 

Tällä kertaa Naisten etsivätoimisto nro 1:n keskeiset selvitettävät kysymykset ovat: Miksi etsivätoimiston apupoika Charlie haluaa lainata Mma Ramotswen pakettiautoa? Miksi auto palautuu kolhiintuneena ja haisee omituiselta? Miksi Charlie ei suostu kertomaan, mitä autossa on kuljetettu ja miksi sitä on kuljetettu? Mitä Charlie piilottelee? Mikä on ojasta löytyneiden tekohampaiden arvoitus? Mitä Mma Ramotswen kaukainen serkku Blessing Mompati on vailla ja onko hän aivan rehellinen?

Rivien välistä löytyvät myös  kirjan syvemmät teemat, joita ovat mm. ihmisistä välittäminen ja huoli yhteisöllisyyden vähenemisestä. Kaikki ovat serkkuja keskenään, joko läheisempiä tai kaukaisempia. Tältä pohjalta myös kuivuutta tai sotaa pakenevat ihmiset ovat serkkuja, joista on pidettävä huolta.

Vaikka ihmisten väliset rikokset eivät ole kovin järisyttäviä, sitä suurempia rikoksia ovat ihmisten tekemät rikokset eläimiä kohtaan: eläinten huono kohtelu ja ennen kaikkea salametsästys. Pienen norsunpoikasen suru ja ihmisten tekojen julmuus ovat sydäntä särkevän riipaisevia. Tätä asiaa kirjailija ei kirjoita rivien väliin, vaan hänen kantansa asiaan tulee selvästi esille.

"...hän huomasi kuolleen norsuemon ja sen vierellä seisovan poikasen. Pieni norsu oli jäänyt äitinsä luo. Salametsästäjät olivat ampuneet toisenkin norsun ja katkaisseet molemmilta syöksyhampaat, sen pienen norsun emolta ja toiselta norsulta. Ja koko ajan poikanen oli ollut paikalla. Nyt se seisoi siinä suremassa äitiään."

Ymmärrän hyvin, mihin Mma Ramotswe tutkii -sarjan suosio perustuu: botswanalaisen elämäntavan kuvaamiseen, kepeyteen sekä ymmärtäväiseen ja rakkaudelliseen suhtautumiseen ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Ja kysymyksen Kuinka elefantti  kasvatetaan? oikea vastaus on: Rakkaudella!

Lukiessani ajattelin, että Botswanan historia liittyy jotenkin Iso-Britanniaan, mutta tarkempaa tietoa maasta tai sen historiasta minulla ei ollut.  Täytyypä tunnustaa, että heikot ovat tietoni myös koko Afrikan mantereesta. Perustietoa Botswanasta saa alla olevasta linkistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Botswana  (Luettu 21.8.2022)