18/11/2025

Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän ja viimeinen haltijakummi. Kuvittanut Kati Vuorento


Cristal Snow'n Penni Pähkinäsydän ja viimeinen haltijakummi on kuudes osa sarjasta. Koko sarjan on kuvittanut Kati Vuorento ihastuttavin lyijykynäpiirroksin.

Keijuista kertova kirjasarja ei ensioletuksista huolimatta ole pelkkää söpöilyä, vaan se käsittelee myös monenlaisia syviä teemoja, kuten kiusaamista, turvattomuutta ja pelkoja. Aikuinenkin lukija nauttii Penni Pähkinäsydämen lukemisesta joko yksin tai lapsen seurassa, mieluusti ääneen lukien ja kirjasta keskustellen. 

Viimeinen haltijakummi alkaa hitaasti, eikä kielikään ole niin notkeaa ja leikkisää kuin aiemmissa osissa. Muutos kiinnittää huomiota: Onko tunnelma jotenkin muuttunut? Onko se merkki jostakin vakavasta?

Viluhallan valtiattaren ote Tuulenpesän metsästä kiristyy. Ikuinen talvi on valtaamassa metsän. Kevät ja keijut ovat vaarassa. Myös pahantahtoisia tai omituisesti käyttäytyviä tonttuja on alkanut ilmaantua. Niillä on punaiset naamat ja lasittuneesti tuijottavat silmät. Isäkin on muuttunut. Myös Petelius ja Juulia ovat muuttuneet. Vaikka he ovat jo aiemmin olleet Pennin epäkavereita ja kiusanneet häntä, heillä on nyt vieläkin pahemmat mielessään:

"Siipikori killui onneksi kallion katosta eikä sitä tarvinnut hilata raiteilleen. Portaista kuului jo Pennin epäkavereiden askeleita.

- Jättäkää minut rauhaan! Minun siipiäni ei tarvitse enää napsauttaa poikki, vaan olen jo siivetön!

Penni hyppäsi kiveltä toiselle ja kiipesi koriin. Juuri kun hän oli tyrkkäämässä siipikoria liikkeelle, paikalle ryntäsi kaksi punaposkista tonttulasta.

- Odota meitä! Juulia huusi ja tarttui siipikorin seinämään.

- Älkää! Tämä kori ei kestä meitä kaikkia, Penni uikutti.

- Varmasti kestää! Nämä ovat lujaa tekoa!

Petelius iski silmää Pennille. Hänen silmänsä kiiluivat vaaleansinisinä.

- Antakaa minun mennä, Penni aneli, mutta turhaan. Juulia ja Petelius eivät kuunnelleet järkipuhetta."

Ei riitä, että Penni joutuu kohtaaman kiusaavien tonttujen taholta uhkaa ja väkivaltaista kohtelua. Lisäksi hän saa tietää äidistään asian, joka keikauttaa kaiken päälaelleen. Mitä Annelie onkaan nuoruudessaan tehnyt! Miten joku niin kiltti ja ihana on voinut tehdä niin julman ja kauhean teon?!

Juoni etenee jännittävien vaiheiden myötä lukijan olettamaan suuntaan kirjan nimen mukaisesti. Lukija olettaa, että Penni on viimeinen haltijakummi. Siipiseremonian huipennuskin on jo tulossa, ja Annelien haltiakummin siipien pitäisi asettua Pennin selkään. Mutta H-hetkellä mitään ei tapahdukaan! Hämmennys valtaa Pennin ja  kaikki läsnäolijat.  Mistä oikein on kyse? Jäljelle jää suuri kysymys, voiko hyviä tekoja tehdä ilman haltiakummin siipiäkin?

Pahantahtoisten tonttujen esiintyminen kirjassa näin joulun alla voi olla järkyttävää pienille lukijoille tai kuulijoille. Siksikin kirjan lukeminen yhdessä aikuisen kanssa voi olla hyvä vaihtoehto. Loihditut tontut on kuvattu hienosti omituisina, jopa pelottavina olentoina. Tuijottavine silmineen ja punaisine naamoineen ne toivat mieleeni Matti Raninin televisiossa esittämän Kasper-nuken, joka saattoi aiheuttaa jopa painajaisia 1960 - 1970 -luvulla syntyneille lapsille. Jos Kasper ei ole tuttu, jähmettyneen naaman kuva ja lisätietoa avautuu alla olevista linkeistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasper-nukke (Luettu 18.11.2025)

https://www.episodi.fi/uutiset/muistatko-viela-kasper-nuken-lasten-suosikkihahmo-aiheutti-myos-painajaisia/ (Luettu 18.11.2025)


Olen jo työurani loppuvaiheilla oleva lukija, mutta olen lukenut kaikki Penni Pähkinäsydän -romaanit ja pitänyt niistä paljon. Kiitos kirjoista @Cristal Snow ja @Kati Vuorento!

Alla olevasta linkistä avautuu postaukseni sarjan muista osista. 

https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Cristal+Snow&max-results=20&by-date=true


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti