Granta - uuden kirjallisuuden areena 5: Venäjä

Granta-aikakauskirjoihin tutustuminen on edennyt osaan 5. Sen teemana on Venäjä. Kansikuvassa on kaksipäinen kotka, jonka päät näyttävät hieman kajahtaneilta. Suhtauduin aluksi tähänkin Grantaan epäillen, kuten aiempaan Seksi-teemaiseenkin.

Myönnän sivistymättömyyteni. Kokemukset venäläisen kirjallisuuden klassikoista ovat olleet jotenkin masentavia. Tiedän niiden olevan suurta kirjallisuutta, mutta ne nimet, lukuisat lempinimet ja kutsumanimet ovat sekoittaneet turhauttavasti pieniä aivojani. Lisäksi venäläinen mielenmaisema on tuntunut niin erilaiselta, että siihen on ollut vaikea samaistua. Myös maailmantapahtumat vaikuttivat innottomuuteni ryhtyä lukemaan kirjaa.

Dostojevskin Rikos ja rangaistus on luettu joskus nuoruudessa, ja pidinkin siitä. Tšehovin novelleista ja näytelmistä jotkut "pakolliset" ovat tuttuja. Olen lukenut myös Semjonovin Kevään seitsemäntoista hetkeä, mutta enimmäkseen venäläisen kirjallisuuden tuntemukseni on heikkoa. Nykykirjallisuudesta olen lukenut vain Alexandra Marininan  Anastasia Kamenskaja  -dekkarit, muistaakseni kaikki, ja pitänyt niistä Kamenskajan ylivertaisen persoonan vuoksi.

Klassikoiden jättämä kankeus osoittautui turhaksi. Granta 5 käsittelee teemaansa kivasti ja ennen kaikkea monipuolisesti eri näkökulmista, mm: venäläisen nykykirjailijan novelli syöpähoidoista, vironvenäläisyys, venäläinen lapsuus, isoäidin aikainen Neuvostoliitto ja Stalinin aika, ydinvoimalaonnettomuus ja sen seuraukset, Viron neuvostomiehitys, venäläisen vodkan syvin olemus sekä Neuvostoliiton ja Suomen kirjalijaliittojen yhteistyö 1970-luvulla, aikana, josta minullakin on muistoja. Kirjoittajina on eri kansalaisuuksia edustavia kirjailijoita ja toimittajia.

Nämä tekstit ansaitsevat mielestäni tulla nostetuiksi esille:

Ljudmila Ulitskaja: Elon povi (Rintasyöpä ja hoidot)

          Petri Tamminen: Ruotsi  (Kivasti verhottu naapurivallan uhka)

Ksenia Melnik: Noita (Nuori migreenipotilas viedään noidan hoidettavaksi.)

Angela Pelster: Karatšaijärven pojat (Ydinonnettomuus ja ydinjätteen käsittely. Huh! Se kaikki on siellä vieläkin.)

Markus Nummi: Kiitos Neuvostoliitto (anteeksi Venäjä) (Isänsä Lassi Nummen aikaisen Suomen kirjailijaliiton kohtaaminen Neuvostoliiton kirjailijaliiton kanssa. Neuvostoliiton painostus ja vaikuttaminen Suomen kirjallisuuteen: Tällaistako se todella oli?! Lisänä tutut jääkiekkonimet ja pikkupoikien fanitus)

Lopuksi voi kurkistaa Karatšaijärvestä kertoviin linkkeihin, jos uskaltaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karat%C5%A1ai

https://www.voice.fi/ilmiot/a-53691  (Varoitus: Sisältää asian lisäksi mainoksia.)