Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa

Mantereet irtosivat, kun mies ilmoitti vaimolleen, että on aina halunnut olla  nainen. "On lauseita, jotka jakavat ajan kahtia. Yhdellä tällaisella nainen menettää miehensä... Ennen kuin mieheni katoaa on brutaalin rehellinen tutkielma todellisuuden odottamattomasta luonteesta ja kipeästä luopumisesta." (Lainaus takakansitekstistä)

Miehen muutos alkaa: kasvovoide, meikkaaminen, hame, saappaat, käsilaukut, takki, hormonihoidot, uusi nimi... Kaikki muuttuu; vain kädet ja jalkaterät rumine varpaineen ovat edelleen tunnistettavasti miehen. Jossain vaiheessa on kaksi naista menossa vierailulle samanlaisissa saappaissa ja takeissa. Naisesta se tuntuu nololta, ja hän piilottaa saappaansa ja takkinsa naulakon perälle.

Nainen pysyy miehensä rinnalla yllättävän pitkään. Hän on tukena virastoissa, psykologin vastaanotolla, sukulaisille ja ystäville tiedottamisessa. - Päältä tyynenä, sisältä sirpaleina. Lopulta kuitenkin tulee ero. Nainen ei pysty sukupuolen ylittävään rakkauteen, vaikka mies vakuuttelee olevansa se sama ihminen kuin ennenkin, ja ihmettelee: "Miksi olet niin kylmä?" Kenestä erotaan, kun uudessa hakemuksessa oleva sosiaaliturvatunnus ei enää vastaa avioeron ensimmäistä hakemusta? Erotaanko nyt naisesta, jonka kanssa ei ole naimisissa oltukaan. Mitä jää jäljelle miehestä, joka katoaa?

Selja Ahava kuvaa taitavasti kokonaisen tunteiden kirjon, kun rakas mies muuttuu vähitellen oudoksi naiseksi. Tunteet kiinnittyvät lukijaan. Ne voi elää ja kokea väkevästi. Hämmennys, epäusko, syyllisyys, shokki, fyysinen ja psyykkinen ikävä, suru, kuolema ilman ruumista... Nainen hautaa miehensä paidat pihalle. Hän tarvitsee jotain konkreettista, jotta voi alkaa toipua. Haudan päällä kasvavat perunat ovat konkreettinen osoitus siitä, että on aika mennä eteenpäin. Surusta pääsee yli. Elämä jatkuu. Lopulta nainen ei enää tunnista entistä miestään, vaan kävelee ohi ja kääntyy vasta, kun kuulee nimensä mainittavan.

Kristoffer Kolumbus luuli kuolemaansa asti löytäneensä meritien Intiaan, eikä mitenkään ymmärtänyt erehtyneensä. Kolumbus-osiot kirjassa kuvannevat sitä epäuskon ja hämmennyksen tilaa, joka naisellakin on. Miten kukaan voi olla niin väärässä?! Mikä on ollut totta ja mikä ei?! Kolumbus-osiot etäännyttävät, mutta myös puuduttavat. Jossain vaiheessa Kolumbusta on vähän liikaa. Tarina olisi kyllä kantanut ilman vieraannuttamistakin.

Kielellisenä tehokeinona Ahava käyttää tässä kirjassa sanaluetteloita, joilla henkilö voi ankkuroida itsensä nykyhetkeen ja todellisuuteen. Samaa hän käytti myös Eksyneen muistikirjassa. Tehokeino toimii hyvin kummassakin kirjassa.

Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa on ajankohtainen ja ihmisten ajatuksia jakava. Minut se pisti miettimään elämää ja ihmisten henkilökohtaisia ratkaisuja eettiseltäkin kannalta. Miksi ihminen haluaa päättää kaikesta? Onko se oikein? Mitä miehestä jää, kun hän katoaa ja muuttuu naiseksi?  Loppujen lopuksi: Mitä meistä kenestäkään jää?

Eksyneen muistikirja - bloggaus on luettavissa täältä: https://kirjakirjokansi.blogspot.fi/search/label/Selja%20Ahava

*********

Lisäys 19.10.2019: Viime aikoina on tullut esille myös toisen osapuolen näkökulma erilaisissa lehtihaastatteluissa. Minä luin Zoe Fosterin (Selja Ahavan ex-mies) haastattelun Me naiset -lehdestä.
Kun on lukenut sekä Ahavan kirjan että Fosterin haastattelun, ei voi kuin todeta, että kyllä elämä on ihmeellistä.
Tanja Hakamo: "Olen maksanut onnestani kovan hinnan". Me naiset 39/18 (27.9.2018)