Toisinaan on hyvä, jos osaa korentokieltä ja uskaltaa vastustaa käskyä, joka ei tunnu oikealta. Silloin voi pelastaa kaikki ne ystävät ja tutut, jotka apua tarvitsevat.
Voi, kuinka ihanaa on, että Cristal Snow'n Penni Pähkinäsydän -saturomaanisarjassa ilmestyi jo kolmas osa. Penni Pähkinäsydän ja Viluhallan salaisuus -kirjassa Penni ja hänen ystävänsä joutuvat kohtaamaan monenlaisia pelkoja. Hyttysten, ökkimöttiäisten ja suomuhäntäisten ja kipinähipan pallo-osuman lisäksi joku keijulapsista pelkää pimeää tai ukkosta. Moni kohtaa pelkonsa, mutta Markka Meritähden pelonaihe on liian suuri ääneen sanottavaksi. Penni-ystävä saa selville, että Räyhääjä aiheuttaa Markalle jatkuvaa pelkoa, vaaratilanteita ja pakottaa Markan toimimaan tavalla, joka tuottaa hänelle surua.
Cristal Snow'n luoma keijumaailma on ehyt ja uskottava. Lapset käyvät koulua, kotona siivotaan ja leivotaan ja lapsista huolehditaan. Pidän siitä, että keijumaailma ei ole kuitenkaan pelkästään söpöstelyä, vaan kirjoissa on myös riitoja ja rosoa. Takakansitekstin mukaan saturomaanisarja uudistaa raikkaasti keijugenreä. Näin todellakin on!
Ison plussan kirjailija saa siitä, että Pennin naapurustoon kuuluva pariskunta Hugo ja Halpert esitellään luontevasti asukkaina asukkaiden joukossa. Esimerkiksi ääneenlukutilanteessa kuulija voi sitten kysyä asiasta tai ohittaa sen. Mahtavaa! Nykyaikana kaikenlaista alleviivausta ja toitottamista on mielestäni aivan liikaa. Snow kuvaa asukkaiden moninaisuutta ja keiju- ja reaalimaailman limittymistä kauniisti. Myös Markka Meritähden ahdistava tilanne esitetään ymmärtävästi ja lämmöllä.
Kielellisesti Penni Pähkinäsydän -sarja on loistava. Keijujen nimet ovat mukavia ja hyvin keksittyjä. Uusina henkilöinä mukaan tulevat Timotei Tohvana, Susanna Neilikka ja pieni ekaluokkalainen Aulis Nuupukka. Ensimmäistä kertaa esiintyvät myös Markka Meritähden isä Hurmuli Meritähti sekä siipipeikot Tuhkelo ja Kuukana.
Myös ruokalajien nimiin on panostettu. Ei keijumaailmassa tietenkään mitään pottuja tai nakkisooseja syödä, vaan jäkälännahkavelliä, muhvelonpartasylttyä, lötväkelooraa tai rätvänärokkaa, jotka ovat kouluruuan ykkösällötyksiä. Onneksi herkkuhetkinä saa kuitenkin vaikkapa kaislakaakaota, petunianleipiä, lumipaistosta ja kaikenlaisia pikkuleipiä.
Penni Pähkinäsydän ja Viluhallan salaisuus tarjoaa aikuislukijallekin ihanan virkistävän lukukokemuksen ja myös henkeäsalpaavaa jännitystä, jotka saavat toivomaan ja odottamaan jatko-osia. Keijumaisen kevyet lyijykynäpiirrokset on tehnyt Kati Vuorento. Toivottavasti myös Joulupukki löytää kirjasarjan ja kääräisee sen osat mahdollisimman moneen pakettiin. Tämän toiveen taisin esittää jo aiemmissakin postauksissa, ja kyllä Penni Pähkinäsydän -joulupaketti kelpaisi minullekin.
Kiitos kirjoista, @Cristal Snow ja @Kati Vuorento.
Sarjan muiden osien postauksia blogissani pääsee lukemaan tästä linkistä:
https://kirjakirjokansi.blogspot.com/search?q=Cristal+Snow
Näihin pitäisi kyllä tutustua! Tuo Vuorenton kuvitus on erittäin kaunis ja herättää huomion.
VastaaPoistaMinusta piirroskuvitus on juuri sopivan hentoa keijukaisille. :)
Poista