Joel Haahtela: Mistä maailmat alkavat

Miten ihmeessä en ole aiemmin tutustunut Joel Haahtelan tuotantoon, vaikka Mistä maailmat alkavat on jo hänen kymmenes kirjansa? Miten olen voinut tähän asti ohittaa hänen tuotantonsa?

No, nyt kun olen ensimmäiseen kirjaan tutustunut, en varmasti ohita kirjailijaa enää! Löysin aivan uskomattoman hienon kirjailijan, jonka kieli on kaunista  ja jonka kertoma tarina on hämmästyttävän ehyt ja kokonainen. Ensimmäisen lukemani kirjan jälkeen syttyi halu lukea lisää. Haahtela on  sekä kirjailija että lääkäri (psykiatri); se osoittaa, että kyse on älykkäästä ihmisestä. Mistä maailmat alkavat kertoo myös kuvataiteeseen ja -taiteilijoihin perehtyneestä ihmisestä. Kirjaa varten on pitänyt tehdä valtava taustatyö. Monipuolisesti fiksu ihminen siis!

Mistä maailmat alkavat kertoo Visa Lehtisen kasvamisesta taiteilijaksi. Ajanjakso kuvaa hänen elämäänsä 1950-luvulta 2000-luvulle. Googletin nimeä: Ei löytynyt taiteilija Visa Lehtistä.  Googletin taidekoulun opettaja Unto Pusan ja tärppäsi: Hän on todellinen henkilö. Löysin myös muita kirjan esittelemiä taiteilijoita ja taidekoulun opettajia (esim. Carolus Encell). Kirja on siis rakennettu ilmeisen taitavasti faktan ja fiktion rajamaastoon. Kuka mahtaa olla Visa Lehtisen esikuva? Vai onko Visan suulla mahdollisuus kertoa kirjailijan itsensä perehtymisestä taidekirjoihin, kuvataiteeseen ja -taiteilijoihin?

Miten tarina voi olla niin kokonainen ja ehyt? Miten henkilön kokemukset voidaan kuvata niin aidosti, ja hänen elämäänsä kuuluvat henkilöt niin kokonaisina?! Kirja on täydellinen pala elämää.

Visan äitisuhde on lämmin ja rakastava. Nuoruuden rakkaus Helmi ja hänen veljensä Tapio ovat hänelle merkittäviä ihmisiä, vaikka vuodet erottavatkin heidät. Aika tuo Helmin ja Visan myös uudelleen yhteen, ja heille syntyy yhteinen tytär. Tapio on myös Pusan oppilas Vapaassa taidekoulussa, mutta taidesuuntautuneisuus ei saa hänen isänsä hyväksyntää, eikä Tapio itse voi hyväksyä itseään. Maalaaminen on hänelle tuskaa, ja hän valitsee itselleen teknisen, isälleen paremmin kelpaavan ammatin.

Helmi kertoo totuuden, jonka lukija jo aiemmin aavisti: kauniisti, ilman mitään alleviivauksia, vain ajatuksen tasolla. Visa maalaa taulun Tapiosta, ja Tapion katse kysyy, onko kukaan häntä varten ja hänen kanssaan kuoleman hetkellä. Visa vastaa maalauksellaan: "On! Vaikka sitä ei silloin näkynytkään." Kuvaus maalauksesta on hyvin elävä. Mistä maailmat alkavat vaikutti minuun voimakkaasti. Ihailen Haahtelan kirjoitustapaa ja taustatietoihin perehtymistä.

Haahtela kertoo öljyvärimaalauksen  ja kirjoittamisen pelastaneen hänet nuoruuden yksinäisyydestä (https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/julkkikset/introvertti-kirjailija-joel-haahtela-vaimoni-tukea-selviytyisi) .

Mielenkiintoinen henkilöhaastattelu Haahtelasta on luettavissa täältä:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/me-kaikki-ihmiset-olemme-haavoittuneita-ja-heikkoja-sanoo-psykiatri-ja-kirjailija-joel-haahtela/  (Parnasson ja Suomen Kuvalehden yhteistyöjulkaisu. Sivulla on mainoksia.)

Joel Haahtela ollut kaksi kertaa Finlandia-palkintoehdokkaana, vuonna 2003 ja 2010.  Hänen tuotantosa menee nyt kirjaston varauslistalle!

• Kaksi kertaa kadonnut. Helsinki: Otava, 1999. 

• Naiset katsovat vastavaloon. Helsinki: Otava, 2000. 

• Tule risteykseen seitsemältä. Helsinki: Otava, 2002.

• Elena. Pienoisromaani. Helsinki: Otava, 2003. 

• Perhoskerääjä. Helsinki: Otava, 2006. 

• Lumipäiväkirja. Helsinki: Otava, 2008. 

• Katoamispiste. Helsinki: Otava, 2010. 

• Traumbach. Helsinki: Otava, 2012. 

• Tähtikirkas, lumivalkea. Helsinki: Otava, 2013. 

• Mistä maailmat alkavat. Helsinki: Otava, 2017. 

• Adèlen kysymys. Helsinki: Otava, 2019.

       ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Joel_Haahtela )